Sukellus sosiaaliseen mediaan
18.1.2010 alkava koulutus, joka opastaa sosiaalisen median keskeisiin työvälineisiin ja työtapoihin. Koulutuksen toteuttajana on AVO-hanke (Manner-Suomen ESR-ohjelma via Lapin lääninhallitus) ja tilaajana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu.
Sisältöä toimittavat AVO-hankkeen toimijat: Arongas, Avilhula, Jmuukkon, Tarmo Toikkanen ja Sanna Brauer.
Kurssilaisten blogmerkintöjä:
Sukellus-kurssin osanottajien omat blogit (lisää oman blogisi osoite tänne) | FriendFeed-kooste kurssilaisten blogeista
[edit] Kurssin opiskelu ja tavoitteet
Kurssi koostuu etäluennoista, kurssiaineistosta ja pohdintakysymyksistä. Pohdintakysymyksiä käsitellään yhdessä seuraavan etäluennon alussa. Toivottavaa on, että jokainen kurssilainen perustaa oman blogin tai muun verkkopaikan, jossa reflektoi kurssilla käsiteltyjä asioita ja pohtii jokaisella jaksolla esitettyjä kysymyksiä.
Kurssilaisten toiveiden mukaan myös muunlainen vuorovaikutus, kuten yhteisen vuorovaikutussivuston perustaminen (blogi, Ning, Facebook-ryhmä tms. on mahdollista).
Sukellus-kurssin osanottajien omat blogit (lisää oman blogisi osoite tänne) | FriendFeed-kooste kurssilaisten blogeista
Kurssin perustavoitteena on tehdä tutuksi avoimen oppimisen työkaluja ja työtapoja. Jokainen kurssilainen voi asettaa myös omia tavoitteitaan ja voimme keskustella tavoitteista yhdessä.
Sosiaalisen median hyötyjen löytäminen omaan työtoimintaan vaatii osallistumista ja tekemistä. Seuraamalla ja tutustumalla saa vain yleiskuvan. Eri palvelut luontuvat eri ihmisille. Kokeilemalla löytyy omaan tyyliin ja hahmottamiseen soveltuvat palvelut ja toimintatavat. Omatoiminen harjoittelu luento- ja aineistovinkkien perusteella on suositeltavaa. Ilman omakohtaista harjoittelua ei voi oppia tällä kurssilla käsiteltyjä asioita.
Täytä jokaisen luennon kohdalta läsnäololomake luennon osalta sekä muun työn osalta muun opiskelun lomake.
Koulutuksesta annetaan osallistumistodistus.
[edit] #1 Mitä on sosiaalinen media? (viikko 3, 18.-24.1.)
Kouluttajana Anne Rongas, etäluento maanantaina 18.1. klo 12-14
Tallenteet ovat saatavilla kahdessa muodossa, sekä wmv-tiedostoina että iLincin omassa tallennemuodossa, jolloin tarvitset ohjelman (iLinc versio 10 Client) nauhoitteiden katsomiseen. Löydät sen täältä. Jos olet käyttänyt iLinciä, niin palyer on asentunut automaattisesti koneellesi
Johdanto
Sosiaalinen media (käytetään myös ilmaisua yhteisöllinen media) on noussut viimeisten vuosien aikana merkittävään rooliin ihmisten arkipäivässä, mutta se on vaikuttanut myös paljon tieteelliseen toimintaan, uusiin liiketoimintamalleihin, vapaa-aikaan ja viestintäkulttuuriin. Sosiaalisen median toimintataidot eivät liity vain tietotekniikkaan vaan viestintäosaamiseen monipuolisesti. Kyse on myös tiedonkäsittelytaidoista, jaetusta asiantuntijuudesta ja yhteistyöstä. Kääntöpuolena on korostuneet oman identiteetin suojeleminen, henkilökohtaisten tietojen turvaaminen, informaatiokuormitus ja negatiiviset ryhmäilmiöt, kuten kiusaaminen.
Sosiaalisen median käyttötaidot eivät periaatteessa ole sen kummempia kuin inhimillisen toiminnan perustaidot muutenkaan. Koska toimintaympäristö on uusi ja koska aiemmilla sukupolvilla ei ole nuoruusaikaista kokemusta sosiaalisen median maailmoista, eivät vanhemmat tai opettajat kykene omaan elämänkokemukseensa nojaten opastamaan nuoria sosiaalisen median toimintakulttuuriin. Toisaalta ne nuoret, joita voidaan joidenkin tutkijoiden mukaan nimittää diginatiiveiksi tai sosiaalisen median alkuasukkaiksi, eivät oman elämänkokemuksensa vähäisyyden vuoksi osaa automaattisesti soveltaa sosiaalisen median käyttötaitojaan oppimisen, tutkimuksen ja työnteon yhteyksissä.
Aktiivisesti sosiaalista mediaa hyödyntävät neuvovat hyviin toimintatapoihin:
* Ole sosiaalinen ja ota uteliaasti osaa. * Jätä jälkiä, kommentoi kannustavasti. * Osallistu, mutta älä odota muiden osallistuvan. * Kuuntele ja kunnioita muita. * Kysy ja auta muita.
OSANOTTAJALOMAKE 18.1. luento tai nauhoite
Täytä oheinen osanottajalomake joko online-tilaisuudesta tai nauhoitteen katsomisesta, osallistumisaikaan kuuluvat myös matkat ja valmistautuminen. Siirry osanottajalomakkeeseen.
Muun opiskelun lomake. Lisää osion opiskeluun käyttämäsi aika, muu kuin luennot, lomakkeelle tai ilmoita yhdellä kertaa koko kurssilla luentojen ulkopuolella käyttämäsi aika.
ASKEL 1
Kieleni rajat ovat maailmani rajat. Käsitteet tutuiksi. Käsitteet ovat ajattelun työkaluja ja mahdollistavat yhteistyön. Sosiaalisen median käsitteitä.
ASKEL 2
Sosiaalisen median SWOT-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat): kirjoita lyhyesti SWOT-lomakkeeseen omasta (työpaikkasi) näkökulmasta ja sen tiedon perusteella, mitä sinulla nyt on. Vastauksia analysoidaan yhdessä seuraavalla kerralla. Vastaukset tulevat näkyville kaikille.
ASKEL 3
Verkostot ovat sosiaalisen median ydintä. Mitä verkostoituminen on ja millaisia verkostoja on olemassa?
a) Verkostoituminen
* Common Craft: Social Networking * Sosiaalisen median opas: Verkostoituminen * Sosiaalisen median opas: Verkostopalvelut * 23 asiaa: Toiset ihmiset tietolähteenä
b) Verkostoja
* Vinkkiverkko * Kielitaituri * Sometu * Classroom 2.0 * Sometu-Twitter * Qaiku-Seminaarikannu * Nettielämää-kirjan Facebook-fanisivut
Sometu-verkostossa on keskusteltu pitkään aiheesta yhteisöllinen media vai sosiaalinen media. Keskustelussa on myös pohdittu verkoston ja yhteisön käsitteitä.
ASKEL 4
Mitä tulisi tietää sosiaalisesta mediasta? Oma kokemus on tavattoman tärkeää. Suosittelen oman blogin tai wikin perustamista ja sosiaalisen median tutkimusmatkan päiväkirjan kirjoittamista. Ilmoita blogisi tai wikisi linkki tänne.
* Helppo blogi Googlen Blogger. >>Blogger-blogin perustaminen. * Yksinkertainin blogi [1]Posterous. >>Posterous-blogin perustaminen.
ASKEL 5
Suosittuja sosiaalisen median palveluita.
Käytä kirjautumiseen jotakin itse luomaasi web-sähköpostia, kuten Gmail, Hotmail tai Luukku. Näistä Gmail on monella tavalla sopivin: sieltä voit edelleenlähettää sähköpostit siihen osoitteeseen, jota seuraat. Gmailin roskapostisuodatin on tehokas. Muista välillä vierailla web-sähköpostissasi, ettei tilisi sulkeudu. Tällä kurssilla tutustumme myös Googlen työvälineisiin, jotka saa nopeasti käyttöön Gmail-tunnuksilla.
* Twitter-tilin perustaminen * Lue kertomus Pauliinasta ja Twitteristä
* Facebook-tilin perustaminen * Gemilo blog: Facebook-ryhmän ja fanisivun vertailu * Tuhat sanaa -blogi: Facebook fanisivun perustamisen oppii kokeilemalla * Facebook-tilin yksityisyysasetusten säätäminen.
* Ning-ryhmän perustaminen (Flash-video, videon tekemisen jälkeen Ning on lisännyt sähköpostivarmennuksia toimintoihinsa) * Ning-verkostoon kirjautuminen ja eroaminen (kuvasarja) * Ning-profiilin yksityisyysasetusten muuttaminen.
Elgg Asennetaan omalle palvelimmelle. Open Source -ohjelma. Palveluna Elggiä tarjoaa Suomessa ainakin Mediamaisteri.
ASKEL 6
Kurssin yhteisen vuorovaikutustilan valinta. Täytä lomake, valinta tehdään äänestyklsen perusteella. Vaihtoehtoina
- Wikin keskustelusivu
- Kurssilaisten blogit ja koontiblogi
- Ning-verkostoitumispalvelu
- Facebook-ryhmä
- Qaiku-kanava
- joku muu...
[edit] #2 Blogi (viikko 4, 25.-31.1.)
Kouluttajina Joanna Muukkonen (luento ja materiaalit) ja Anna Vilhula (materiaalit), verkkoluennon ajankohta ma 25.1.2010 klo 9.
Tallenteet ovat saatavilla kahdessa muodossa, sekä wmv-tiedostoina että iLincin omassa tallennemuodossa, jolloin tarvitset ohjelman (iLinc versio 10 Client) nauhoitteiden katsomiseen. Löydät sen täältä. Jos olet käyttänyt iLinciä, niin palyer on asentunut automaattisesti koneellesi
OSANOTTAJALOMAKE (no:2) 25.1.
Täytä oheinen osanottajalomake joko online-tilaisuudesta tai nauhoitteen katsomisesta, osallistumisaikaan kuuluvat myös matkat ja valmistautuminen. Siirry 25.1. osanottajalomakkeeseen (no:2).
Muun opiskelun lomake. Lisää osion opiskeluun käyttämäsi aika, muu kuin luennot, lomakkeelle tai ilmoita yhdellä kertaa koko kurssilla luentojen ulkopuolella käyttämäsi aika.
Edelliskerran SWOT-analyysin purkaminen
Edellisluennon SWOT-analyysin purkaminen, siirry katsomaan tuloksia. Voit poimia tuloksista teemoja ja pohtia niitä blogissasi. Miten vahvuudet ja mahdollisuudet käytetään parhaiten eduksi? Mitä tehdään heikkouksille ja uhkille?
Pohdintaa ja keskustelua luennon pohjalta blogeissa
Jatkakaa keskustelua verkkoluennon herättämien ajatusten pohjalta omissa blogeissa, kommentoikaa myös toistenne pohdintoja. Apukysymyksiä pohdintoihin:
- Mihin itse voisit käyttää blogeja?
- Mikä blogeissa on mielestäsi erityisen hyvää?
- Mikä arveluttaa ja herättää kysymyksiä - mitä ongelmia blogien käyttöön opetuksessa voi liittyä?
Sukellus-kurssin osanottajien omat blogit (lisää oman blogisi osoite tänne) | FriendFeed-kooste kurssilaisten blogeista
JOHDANTO
Blogi on kohtuullisen yksinkertainen ja jo pitkään käytetty sosiaalisen median työväline.
Hyvä yleiskatsaus blogeihin on Jere Majavan artikkeli Piirtoheitin-verkkolehdessä 1/2005: Lyhyt johdatus weblogeihin.
Blogeja voi käyttää esimerkiksi opetuksen tukena monin eri tavoin. Blogin käyttö opetuksessa vaatii suunnittelua, ohjeistusta ja työtapaan tottumista. Blogia voidaan käyttää opetuksessa mm. prosessin dokumentointiin, asioiden kehittelyyn, kommentointiin ja keskusteluun - blogi soveltuu myös erinomaisesti oppimispäiväkirjaksi. Kommentointiominaisuus on hyvä, mutta voi muuttua väkinäiseksi, jos kurssilla vaaditaan kommentointia.
Opetuksessa blogit voivat olla Stephen Downesin (2004) mukaan:
- Kurssin verkkosivujen korvike. Blogialustat tarjoavat helpon vaihtoehdon julkaista kursseihin liittyvät ajankohtaiset asiat, tehtävänannot ja tiedot taustakirjallisuudesta.
- Materiaalikokoelma kurssin asioihin liittyen. Blogin avulla on vaivatonta koota kurssiin liittyviä verkkolähteitä ja jakaa niitä opiskelijoille.
- Keskustelu- ja palautekanava. Blogin kommentointiominaisuuden avulla voi toteuttaa keskustelun kurssilla käsitellyistä teemoista.
- Ryhmäblogi, johon kunkin ryhmän osallistujat kokoavat esimerkiksi tiivistelmiä, vierailukäyntien selostuksia ja itse tehtyjä esityksiä. Ryhmäblogi voi toimia myös kätevästi ulkomaalaisten kumppanusten kesken.
- Opiskelijoiden henkilökohtaisia blogeja. Blogin kirjoittaminen voi olla esimerkiksi osa kurssin suorittamista, jolloin blogimerkinnät voivat käsitellä kurssikirjallisuutta tai muita opiskeluun liittyvää aihetta. Blogi soveltuu hyvin portfoliotyöskentelyyn.
Blogeja voi seurata syötteenlukijalla ja sähköpostitse voi myös saada tiedon uusista kirjoituksista ja kommenteista. Mikäli opintojaksolla käytetään blogeja ja useampi opiskelija kirjoittaa omaa blogia, kaikkien blogien merkinnät voi koota yhteiseen keskusblogiin (ns. tähtimalli). Blogeissa voi tekstin lisäksi julkaista monipuolista sisältöä, vaikkapa valokuvia tai äänitteitä.
Lisää aiheesta esimerkiksi Blogit opetuksessa -verkkosivuilla ja tekeillä olevassa Viisautta blogin käyttöön -wikikirjassa. Anne Rongaksen käytännön kokemuksia blogien (ja wikien) opetuskäytöstä
Lähteet:
Downes, S. 2004. Educational blogging. EDUCAUSE Review 39(5), 14–26.
URL http://www.educause.edu/EDUCAUSE+Review/EDUCAUSEReviewMagazineVolume39/EducationalBlogging/157920
ASKEL 1: Blogipalvelut ja niiden ominaisuudet
Erilaisia blogipalveluita on tarjolla runsaasti ja niistä suuri osa on maksuttomia. Parhaiten mieleisen blogipalvelun löytää tutustumalla erilaisiin vaihtoehtoihin. Kemi-Tornion ammattikorkeakoululla on käytössä oma Wordpress-palveluun pohjautuva blogi-ympäristö, johon voi perustaa oman blogin. eOppimiskeskuksen tukihenkilöt auttavat tarvittaessa.Siirry perustamaan blogi Lappia Blogiin
Valinnassa voi hyödyntää esimerkiksi Weblog-matrixia. Katso esimerkiksi Bloggerin ja Wordpressin vertailu. Jos valinta tuottaa vaikeuksia, voit tutustua helppokäyttöisiin blogipalveluihin.
Tutustu palveluntarjoajan sivuilla ainakin yhteen blogipalveluun ja sen ominaisuuksiin, esimerkiksi Bloggeriin, Wordpressiin tai Vuodatukseen. Kiinnitä huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin:
- Kommentointiasetukset. Voiko blogissa esim. julkaista kommentit vasta kun bloginpitäjä on ne hyväksynyt?
- Julkisuus. Voiko blogin pitää tarvittaessa suljettuna?
- Kuvien ja videoiden liittäminen. Voiko blogitekstiin upottaa kuvia ja liikkuvaa kuvaa tarvittaessa?
ASKEL 2: Blogin perustaminen ja keskeisimmät säädettävät ominaisuudet
Jos et ole vielä koulutuksen ensimmäisellä viikolla perustanut omaa blogia, tee se nyt. Perusta blogi esimerkiksi Lappia Blogialustalle. Blogia voidaan käytetään oppimispäiväkirjamaisesti, kuten edellisessä osiossa on neuvottu.
Olethan jo lisännyt blogisi osoitteen kurssilaisten blogien listaan?
Tutustu valitsemasi blogin ominaisuuksiin kokeilemalla niitä käytännössä. Muokkaa ulkoasua mieleiseksi ja tarkista asetukset (julkisuus, kommentointi ym.), jotka yleensä löytyvät settings-valikosta.
ASKEL 3: Blogimerkintöjen tekeminen ja julkaiseminen sekä kommentointi
Tee omaan blogiisi ensimmäinen teksti, jossa voit kertoa esimerkiksi lyhyesti aikaisemmista blogien käyttökokemuksistasi. Jos seuraat jotakin blogia, kerro, miksi olet sen lukija. Jos kirjoitat itse jo blogia, voit kertoa lyhyesti kokemuksistasi bloggaajana. Jos blogit ovat sinulle vieraampia, voit kirjoittaa vaikka siitä, miksi näin on. Julkaise blogikirjoitus.
Kirjoita toinen kirjoitus. Pohdi sitä, miten ja mihin tarkoituksiin voisit itse blogia käyttää. Jos olet opettaja tai toimit kouluttajana, mieti miksi käyttäisit tai et käyttäisi blogia opetuksessa. Mieti myös, mitä hyötyjä blogista voisi olla oppimisen näkökulmasta.
- Muista lisätä kirjoituksiin tagit eli avainsanat, jotka kuvaavat julkaisun sisältöä ja auttavat blogissa navigointia, kun kirjoituksia on syntynyt paljon.
Käy tutustumassa muiden Sukellus-kurssilaisten blogiteksteihin. Kommentoi vähintään yhden tämän kurssin opiskelijan blogia. Voit lukea tarvittaessa ohjeen blogitekstin kommentoinnista.
ASKEL 4: Syötteet ja blogien tilaaminen
Tutki joitakin itseäsi kiinnostavia tai/ja oman työsi kannalta hyödyllisiä blogeja. Sellainen voi olla esimerkiksi Viikon e-vinkki -blogi
Etsiessäsi tutustu blogilistoihin, joilta blogeja voi etsiä, esim. *Technorati (englanninkielinen) *Blogilista (suomenkielinen) *Blogispotti (suomenkielinen)
Ota käyttöösi joku syötteenlukijaohjelma, esimerkiksi Google Reader, joka toimii Gmail-tunnuksellasi. Jos et ole vielä käyttänyt Googlen palveluja, luo itsellesi Google-tili.
Katso Tampereen yliopiston kirjaston ohje RSS-syötteistä ja Google Readerista. Katso Rauli Haverisen Verkko-oppaan Google Reader -ohje. Katso ohje Google-tilin luomisesta.
Kun löydät jonkun kiinnostavan blogin, etsi sen syötteen osoite (napsauta www-selaimen oranssia kuvaketta), kopioi se ja liitä syötteenlukijan tilaa syöte -valintaan. Näin voit seurata helposti syötteenlukijasta, mitä valitsemissasi blogeissa tapahtuu sen sijaan, että kävisit yksittäisten blogien sivuilla.
Katso kattavammin Verkkosyötteet Verkko-oppaasta, jossa on kerrottu myös muista vaihtoehdoista ja annettu ohjeita. Ohjeita löytyy myös Opetushallituksen Sosiaalinen media oppimisen tukena -verkkomateriaalista kohdasta Informaation ohjailu.
[edit] #3 Wiki (viikko 5, 1.-7.2.)
Kouluttajina Joanna Muukkonen (luento ja materiaalit) ja Anna Vilhula (materiaalit), verkkoluento 1.2.2010 klo 9-10
OSANOTTAJALOMAKE n:o 3 (1.2. luento tai nauhoite)
Täytä oheinen osanottajalomake joko online-tilaisuudesta tai nauhoitteen katsomisesta, osallistumisaikaan kuuluvat myös matkat ja valmistautuminen. Siirry 1.2. wikiluennon osanottajalomakkeeseen.
Muun opiskelun lomake. Lisää osion opiskeluun käyttämäsi aika, muu kuin luennot, lomakkeelle tai ilmoita yhdellä kertaa koko kurssilla luentojen ulkopuolella käyttämäsi aika.
EDELLISEN VIIKON (25.-31.1.2010 - Blogit-osio) MUUN TYÖSKENTELYN RAPORTOINTILOMAKE
Raportoi tällä lomakkeella kaikki muu työskentely liittyen blogiosuuteen (aineistoon tutustuminen, etätehtävät kuten blogien pitäminen yms.) paitsi verkkoluento 25.1. (tai sen tallenteen katsominen). Siirry 25.-31.1. blogit-osion työskentelyn raportointilomakkeeseen.
JOHDANTO
Wikiä voidaan lyhyesti kuvata verkkosivustona, jota tuotetaan yhdessä usean kirjoittajan voimin. Tunnetuin wiki lienee verkkotietosanakirja Wikipedia. Wikin taustatekniikka ja rakenne poikkeavat jonkin verran blogista. Blogimerkinnät tulevat automaattisesti yhteen pötköön aikajärjestyksessä, uusin merkintä ylimmäksi. Blogiin voi joissakin palveluissa liittää lisäksi staattisia taustasivuja. Wiki sen sijaan koostuu yksittäisistä sivuista, joista jokaista voidaan yhteisesti muokata. Jokaiseen sivuun muodostuu myös sivuhistoria, josta aiempi versio voidaan palauttaa. Wikisivun taustalta löytyy myös keskustelusivu.
Monissa wikipalveluissa wikiin voi itse luoda navigoinnin ja sivuhierarkian. Wikiä voisikin verrata kirjaan tai kansioon, johon matkan varrella lisätään uusia sivuja ja vanhoja muokataan. Wikissä keskeistä on eri sivujen keskinäinen linkitys, joka mahdollistaa liikkumisen wikissä. Linkkejä on tyypillisesti myös wikin ulkopuolisille verkkosivuille. Wikiin voi yleensä upottaa sisältöjä muista verkkolähteistä. Wikipalvelusta riippuen sivujen muokattavuusominaisuudet ja käytettävyys vaihtelevat.
Wikin opetussovellukset muistuttavat blogin opetussovelluksia. Wikissä kuitenkin painottuu sisällön rakentaminen ja sivujen työstäminen yhdessä muiden kanssa. Keskeiset askeleet wikityöskentelyn oppimisessa ovat samat kuin blogin suhteen.
Lisää aiheesta kehitteillä olevassa käsikirjassa Viisautta wikin tekoon, jonka kirjoittamiseen voi kuka tahansa osallistua.
ASKEL 1: Wikikirjaan tutustuminen
Tutustu Viisautta wikin tekoon -kirjaan. Pohdi kurssiblogissasi, miten wikikirja eroaa tavallisesta kirjasta. Millaisia hyötyjä tai haittoja näet wikimäisessä opiskelumateriaalissa? Millainen olisi onnistunut wikikirja?
ASKEL 2: Wikitekstin tuottaminen Lappia-wikiin
Kirjoita luentomuistiinpanot verkkoluennosta Lappia-wikin alasivulle yhdessä koko osallistujaporukan kanssa. Jos olet ensimmäinen, lisää sivulle omat ajatuksesi napsauttamalla ylälaidassa olevaa "edit"-välilehteä ja kirjoittamalla tai kopioimalla esim. Wordistä tekstin. Muista lopuksi tallentaa sivun alalaidassa olevaa "save"-nappulaa napsauttamalla. Jos sivulla on jo tekstiä, muokkaa ja täydennä sitä tarpeen mukaan.
ASKEL 3: Vertaistuotantoon osallistuminen
Vaihtoehto 1: Jos sinulla on olemassa tarve perustaa wiki yhteistuotantoalustaksi, kokeile perustaa oma wiki esim. Lappia-alustalle, jota hyödynnätte kollegoiden kanssa esimerkiksi opetuksen tai projektin suunnittelussa. Lappia Wikin pääsivulla on tietoa wikiympäristön käyttötarkoituksesta ja ominaisuuksista.
Lappia Wikin oma wikiopas neuvoo alkuun.
Voit myös perustaa wikin myös esimerkiksi Wikispaces-alustalle:
Wikispaces-wikin perustaminen on helppoa, mutta tarvittaessa voit käyttää Anne Rongaksen hyviä ohjeita apuna.
Muita helppokäyttöisiä wikipalveluita ovat esim. seuraavat:
Jottit - erittäin yksinkertainen ja helposti käyttöön otettava wikialusta, mutta hieman suppea. Perus-tekstin kirjoittamiseen hyvä valinta. Wetpaint - pitkälti Wikispacesin tapainen wiki, antaa myös perustaa maksutta suljetun wikin (Wikispacesissa ei onnistu).
Vaihtoehto 2: Osallistu olemassa olevan wikikirjan vertaistuotantoon - joko wikikirjan tai blogikirjan tuotantoon. Voit esimerkiksi kirjoittaa ajatuksiasi hyvästä wikimateriaalista tai wikien käyttökokemuksistasi. Yksikin lause tai ajatus vie tekstiä eteenpäin. Riman ei tarvitse olla korkealla. Muista, että tarvittaessa aiemman version voi aina palauttaa sivun historiasta. Katso myös tarvittaessa ohjeistusta wikikirjastoon tuottamiseen.
ASKEL 4: Wikit ja vertaistuotanto
Kirjoita kurssiblogiisi postaus, jossa kuvaat, millaista oli osallistua wikituotantoon. Mikä oli hankalaa ja miksi? Mikä toimi hyvin? Pohdi kirjoituksessa myös lyhyesti, mikä estää tai edistää vertaistuotantoa. Miten esimerkiksi voitaisiin madaltaa kynnystä muokata toisten tekstien sisältöä, ei pelkästään korjata mahdollisia kirjoitusvirheitä? Voit myös kommentoida kirjoituksessasi alla olevan Salosen ja Huhtamäen esityksen näkemyksiä vertaistuotannon tukemisesta.
TTY:n J. Salosen ja J. Huhtamäen esitys wikityöskentelyn hyvistä käytänteistä Katso myös wikeihin liittyviä hyviä ja huonoja toimintamalleja Wikipatterns-wikistä.
[edit] #4 Syötteet ja sosiaaliset kirjanmerkit (viikko 6, 8.-14.2.)
Kouluttajana Anne Rongas, etäluento maanantaina 8.2. klo 13-14
Ennakkoon kannattaa tutustua Common Ctaftin kahteen videoon, joissa asiaa selvitetään. Tarmo Toikkanen on ystävällisesti tekstittänyt selvälle suomen kielelle nämä: RSS eli syötteet ja Sosiaaliset kirjanmerkit.
EDELLISEN VIIKON (1.-7.2.2010 - Wikit-osio) MUUN TYÖSKENTELYN RAPORTOINTILOMAKE
Raportoi tällä lomakkeella kaikki muu työskentely liittyen wikiosuuteen (aineistoon tutustuminen, etätehtävät kuten wikin tuottaminen, blogien pitäminen yms.) paitsi verkkoluento 1.2. (tai sen tallenteen katsominen). Siirry 1.-7.2. wikit-osion työskentelyn raportointilomakkeeseen.
Yhtenäistämme tätä läsnäolo- ja käytetty työaikalomakkeistoa. Äärimmäisen tärkeää koulutuksen rahoituksen kannalta!
Luennon 4 OSANOTTAJALOMAKE! Tänne kuittaus.
Muun opiskelun lomake. Lisää osion opiskeluun käyttämäsi aika, muu kuin luennot, lomakkeelle tai ilmoita yhdellä kertaa koko kurssilla luentojen ulkopuolella käyttämäsi aika.
Luentonauhoitus Pahoittelemme tämänkertaisen nauhoituksen huonoa äänenlaatua, joka johtuu huonosta mokkulayhteydestä.
1. ASKEL Syötteet
Mistä on kysymys? Katsomme ensin pientä kuvaa. Sitten tutkailemme Avoinvirta-blogia.
- Perustietoa syötteistä, linkkejä apuvälineisiin.
- Informaation ohjailu: Sosiaalisen median opas.
- Käydään luomassa Googlen syötteenlukija ja poimitaan sinne syötteitä luettavaksi: http://reader.google.com/
- Katso opasteet, kuinka Googlen syötteenlukijasta ohjataan jaettuja sisältöjä toiselle verkkosivulle?
2. ASKEL Sosiaaliset kirjanmerkit
- Tutustumme Delicious-palveluun. Anne näyttää, kuinka Deli toimii. http://delicious.com/
- Helsingin yliopiston sivuilla kuvakaappausohje Delicious-palvelun käyttöönotosta. Ohje on hieman vanha, Anne tekee tuoreemman, jahka ehtii.
- Erittäin monipuolinen kirjanmerkkien jakopalvelu ja nettitiedon työstämiseen muutoinkin taipuva on Diigo
- Delicious- ja Diigo-palveluiden vertailua.
- Mikä on Folkonomia? http://fi.wikipedia.org/wiki/Folksonomia
- Mitä iloa sosiaalisista kirjanmerkeistä on? Esimerkkinä upottaminen wikiin.
3. LÄKSY
Googlen-käyttäjätunnusten luominen. Voit kokeilla jo jotain itse. Jos tulee kysymyksiä, voimme selvittää ainakin jotain pientä ensi viikon tapaamiskerralla. Katso Annen opasteet Google-käyttäjätilin luomiseen sekä muita googlemaisia juttuja
[edit] #5 Googlen työvälineet (viikko 7, 15.-21.2.)
Kouluttajana Anne Rongas, etäluento maanantaina 15.2. klo 9-10
Luennon 5 LÄSNÄOLOLOMAKE. Tänne kuittaus! (Jos olet jo aiemmin täyttänyt samalaisen lomakkeen tällä kurssilla, pelkkä nimi riittää.)
Muun opiskelun lomake. Lisää osion opiskeluun käyttämäsi aika, muu kuin luennot, lomakkeelle tai ilmoita yhdellä kertaa koko kurssilla luentojen ulkopuolella käyttämäsi aika.
- Opastelinkkejä ja videoita koottuna Vinkkiverkon sivuille.
- YouTube: Google-kanavalla ohje- ja esittelyvidoita Googlen palveluista.
- Leena Helttulan ohjeita Googlen työvälineitten käyttöönottoon.
Päivän luento: Annen esitys.
Pyydä lisää opasteita! Matkatoimisto SOME auttaa.
[edit] #6 Mindmap-ohjelmat (viikko 8, 22.-28.2.)
Kouluttajana Anne Rongas, etäluento maanantaina 22.2. klo 9-10
Täytä osanottajalomake (myös nauhoitteen kuuntelijat) Jos olet jo aiemmin täyttänyt tiedot johonkin osanottajalomakkeeseen, pelkkä nimi riittää!
Muun opiskelun lomake. Lisää osion opiskeluun käyttämäsi aika, muu kuin luennot, lomakkeelle tai ilmoita yhdellä kertaa koko kurssilla luentojen ulkopuolella käyttämäsi aika.
- Kokoelma miellekartta-aiheisia linkkejä http://delicious.com/arongas/mindmapping
- Lavonen, Meisalo ym. HY: hyvä käsitekartta-artikkeli
- Buzanilaisuutta YouTubessa
Harto Pönkä blogissaan Lehmätkin lentäis:
Outi Lammi blogissaan Tuolin ja näppäimistön välistä
Annen esitys:
- Miellekartta aiheesta Ajatukset kartaksi kirjaudu MindManageriin, niin voit editoida tätä avointa karttaa
- Diaesitys aiheesta
[edit] #7 Chat ja mikroviestintä (viikko 9, 1.-7.3.)
|
|
Kouluttajana Sanna Brauer http://twitter.com/sannabrauer http://delicious.com/brauesa ks esim tag Twitter
Google Buzz yhdistää mikroblogin ja chatin
Katso myös ohje Qaikusta - se sopii mm. hyvin liverapoiluun tapahtumista esim. #seminaarikannu. Tuija Aallon blogipostaus liverapoilusta Qaikussa.
Ohjeita eri SoMe-sovelluksiin ja keskustelua käytöstä Mediapajassa.
Innostuitko aiheesta? Jatka opiskelua Pajoissa ja seuraa Twitterissä #oopaja.
Kanavilla tavataan!
Maanantaina 1.3. Sukellusseikkalua livenä Torniossa ja etänä ainakin Rovaniemellä. Työskentelemme aamun klo 8.30-11.30 Minervan ATK6-luokassa (Kauppakatu 58 95400 Tornio, oikealla olevaa karttaa voi zoomata ja vierittää!) ja otamme haltuun mikroviestinnän välineitä. Lounaan jälkeen on aikaa klo 14 saakka ratkoa uppeluksissa heränneitä kysymyksiä työpajassa.
Täytä osallistumislomake.
Muun opiskelun lomake. Lisää osion opiskeluun käyttämäsi aika, muu kuin luennot, lomakkeelle tai ilmoita yhdellä kertaa koko kurssilla luentojen ulkopuolella käyttämäsi aika.
[edit] Viikko 10 talviloma
[edit] #8 Tietoturva, tekijänoikeudet, informaation upottaminen ja ohjailu (viikot 11-12, 15.-28.3.)
Kouluttajana Tarmo Toikkanen
Osanottajalomake luento-osuudesta (myös tallenteen katsominen), täytä nimesi ja käyttämäsi aika, jos olet vastaavan lomakkeen täyttänyt jo aiemmin.
Muun opiskelun lomake. Lisää osion opiskeluun käyttämäsi aika, muu kuin luennot, lomakkeelle tai ilmoita yhdellä kertaa koko kurssilla luentojen ulkopuolella käyttämäsi aika.
- Etenkin tekijänoikeus on iso aihe, joten siihen kaikkien olisi hyvä perehtyä ennen maanantain luentoa:
- Opettajan tekijänoikeudet, luentotallenne, jossa tekijänoikeutta luodataan 15 kysymyksen kautta. Dioissa näkyvät itse kysymykset ja play-napilla kuulee sitten luennoitsijan selitykset.
- Tekijänoikeus ja remiksaus, vaihtoehtoinen luentotallenne, jossa aihetta luodataan perinteisempään monologityyliin.
- Etäluento 15.3. klo 9-10.30. Käsitellään tietoturvaa, tietosuojaa, tekijänoikeuksia sekä tietovirtoja
- Seuraavat tehtävät tulisi kunkin opiskelijan suorittaa viikon aikana. Ne kuvaavat myös viikon oppimistavoitteita, eli mitä pitäisi pystyä tekemään suhteellisen itsenäisesti:
- Kirjoita blogiisi opintopäiväkirjamerkintä 1) tekijänoikeuksista, 2) tietoturvasta sekä 3) tietosuojasta (eli 3 kirjoitusta); mitä olet oppinut, mikä on keskeistä, mikä on vielä epäselvää. Voit yhdistää tähän kirjoitukseen myös seuraavan tehtävän, eli upottaa kirjoitukseesi aiheeseen liittyviä medialeikkeitä (joita sitten asianmukaisesti hyödynnät kirjoituksessasi).
- Tee blogiisi kirjoitus, johon upotat sekä YouTube-videon että Slideshare-esityksen. Voit itse valita, mitkä videot ja esitykset tarkkaan ottaen upotat.
- Lisätehtävä: Koeta upottaa kirjoitukseen myös joitain seuraavista: Google-kartta tietystä alueesta tai tietyillä karttamerkinnöillä; RSS-syötteen näyttävä vempain (widget); Google-kalenteri; Sometu-verkoston "badge" (sopii hyvin esim. blogin sivupalkkiin)
- Lisää blogisi sivupalkkiin jokin RSS-syöte, joka voisi kiinnostaa blogin lukijoita. Tämä syöte voi olla esim. Tämän wikin tapahtumien syöte, oma Twitter-syötteesi, jonkin toisen blogisi syöte, tms. Käytä tähän blogin omaa RSS-syötteiden näyttöön tarkoitettua vempainta (widget) tai toimintoa, ei erillistä upotuskoodia.
- Ota käyttöön jokin seuraavista palveluista: Twitter+Twitterfeed, Friendfeed, tai Google Buzz, ja kytke tähän palveluun oppimispäiväkirjasi syöte, sekä halutessasi muitakin syötteitä.
Jos etätehtävät eivät ota luonnistuakseen, katso mallia muilta opiskelijoilta, kysy sopivassa paikassa (esim. Sometu-verkostossa tai Vinkkiverkossa) tai (viimeisenä vaihtoehtona) kysy kurssin vetäjiltä.
[edit] Jälkipyykki viikko 12
Sosiaalisen median benchmarking Sometun tapaan, toteutus kollektiivisilla verkkotyövälineillä, vetää Anne Rongas, ei etäluentoa.
Muun opiskelun lomake. Lisää osion opiskeluun käyttämäsi aika, lomakkeelle tai ilmoita yhdellä kertaa koko kurssilla luentojen ulkopuolella käyttämäsi aika.
Syväsukeltaminen pitää lopettaa hitaasti. Niinpä toiveena onkin, että tässä viimeisen viikon aikanaitse kukin osallistuja vähän peilaisi kuluneen parin kuukauden aikana oppimaansa johonkin kohteeseen. Kohde voi olla oma oppilaitos mutta myös jokin netistä löytynyt organisaatio kotimaasta tai ulkomailta, vaikkapa tuttu kotimainen Yle, joka on kiinnostavasti monin tavoin levittäytynyt sosiaaliseen mediaan.
Sometu-verkostossa on Sosiaalisen median benchmarking -ryhmässä kehitelty lista sopivia kysymyksiä, joiden avulla kohdetta voi tarkastella (kannattaa katsoa tuo Sometun sivu, siellä on myös erään projektin kuvia jokaisen kysymyksen kohdalla). Poimi vaikka yksi kysymys alta ja kirjoita blogiisi tuloksia (kohdeorganisaation nimeä ei välttämättä tarvitse kertoa):
Benchmarking-ryhmän kysymykset Kysymys 1: Miksi sosiaalista mediaa on otettu tai olisi otettava käyttöön? Kysymys 2: Miten sosiaalisen median käyttökokonaisuutta on mallinnettu tai kannattaisi mallintaa? Kysymys 3: Miten sosiaalisen median käyttöönottoa ja käyttöä voidaan hallita (koulutus)organisaatiossa? Mitä hallinta on tässä yhteydessä? Kysymys 4: Millainen on oppimiskulttuuri, ja miten se tukee menetelmien käyttöönottoa? Kysymys 5: Miten edistetään kollektiivisen muistin tai oppimisen ulottuvuutta hajautuneessa mediamaailmassa? Kysymys 6: Miten tuetaan informaalia eli ei-muodollista oppimista? Miten opettaja luovuttaa oppimisen vastuun ja toimintatapojen valinnan opiskelijoille? Kysymys 7: Miten todennetaan oppimisprosessia ja -tuloksia?
Käy myös lukemassa ja mielellään myös kommentoimassa muiden sukeltajien blogeja!
Kommentoi myös sukellusmatkaa ja mieti, miten tästä eteenpäin.
[edit] Osanottajalomakkeet
Kurssin osarahoitus tulee AVO-hankkeesta (ks. alla). Hankerahoitukseen tarvitaan tarkat ja täsmälliset osanottajatiedot. Ole siis ystävällinen ja kärsivällinen ja täytä omalta osaltasi osanottolomakkeet. Luentojen kohdalla löytyvät lomakkeet on koottu myös tähän:
TÄRKEÄÄ: Kirjaa myös muuhun opiskeluun käyttämäsi aika, kuten kurssiblogin tekeminen ja kirjoittaminen, aineistojen lukeminen, kurssilaisten blogien lukeminen ja muiden työvälineiden käytön opettelu.
Muun opiskelun lomake. Voit täyttää kokonaisopiskeluajan tai osiokohtaisesti opiskeluajan. Joanna Muukkonen on kerännyt Blogit ja Wikit -osioista muun työn, joten jos olet niiltä osiin jo kirjannut, jätä ne tunnit kirjaamatta uudelleen. Kehittelemme näitä lomakkeita, pahoittelemme pilottiversiota.
[edit] Tukiaineistoja
Verkkosivuja:
23asiaa (kirjastoväen samantapainen kurssikokonaisuus) http://www.23asiaa.net/
SlideShare: Anne Rongas, Tarmo Toikkanen, Harto Pönkä, Ville Venäläinen ja Irmeli Pietilä.
Sosiaalisen median hyötykäytön pikaopas http://sosiaalinenmedia.googlepages.com/home
Sosiaalisen median lukiokurssi (tekeillä) http://somenlukiokurssi.wikispaces.com/
Vapaiden ja avointen oppiresurssien tuottaminen (Wikiopiston kurssi) http://fi.wikiversity.org/wiki/Vapaiden_ja_avointen_oppiresurssien_tuottaminen
Kirjoja:
Kalliala ja Toikkanen: Sosiaalinen media opetuksessa (kirja, julkaistu 2009) http://www.sosiaalinenmediaopetuksessa.fi/ (kirjan verkkosivut)
[edit] Taustatietoja
Koulutus on osa AVO-hankkeen toimintoja. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin sosiaalirahasto sekä Lapin lääninhallitus.
