Koulutusmateriaalit

From Lappia Wiki
Jump to: navigation, search

Paluu Tietokoneet kaikille-projektin etusivulle

Contents

Verkkoympäristöjen ja -resurssien käyttömahdollisuudet lähiopetuksen rinnalla ja tukena

Ensimmäisen koulutuskerran kalvot.

Mihin kaikkeen ja miten verkkoympäristöjä ja -resursseja voi käyttää lähiopetuksen rinnalla? Ensimmäisenä askeleena voi pitää verkko-oppimateraalin hyödyntämistä esimerkiksi osana teorian opetusta. Käytettävä materiaali on aina liitettävä osaksi kokonaisoppimisprosessia, sillä materiaali ei toimi ilman, että siihen liitetään oppimistehtäviä ja ohjausta. Katso lisää digitaalisen oppimateriaalin käytöstä. Materiaalin käytöllä voi olla useita erilaisia käyttökohteita (pedagogisia funktioita). Materiaali voi toimia esimerkiksi lähdeaineistona, havainnollistajana tai aktivoijana.

Valmista verkko-oppimateriaalia on saatavilla paljon. Katso koulutusaloittain koottu verkko-oppimateriaalilistaus täältä. Verkossa on paljon myös autenttista materiaalia, jota kannattaa käyttää hyödyksi, esimerkiksi ravintola-alalla ravintoloiden ruokalistoja tai elintarvikkeiden ravintoarvotaulukoita on runsaasti verkossa tai tekniikan alalla erilaisia teknisiä laitteita ja niitä koskevia kaaviokuvia.

Lisäksi on mahdollista käyttää kirjaston hankkimaa laadukasta eaineistoa.

Aiheeseen liittyvä blokirjoitus Viikon e-vinkki-blogissa.

Verkkoympäristöjen käytön toisena askeleena voi pitää niiden käyttämistä siten, että oppijat ovat aktiivisia toimijoita ja tiedon tuottajia. Tällöin opiskelijan toiminnan tuloksena syntyy verkkoon "jälkiä". Opiskelijat voivat esimerkiksi tuottaa kuvia tai videokuvia (ja liittää näihin tekstiä), tallentaa ja jakaa nämä verkossa, joko oppimisalustalla tai avoimessa verkossa. Kuvia/videokuvaa voi ottaa esimerkiksi työprosesseista ja niiden vaiheista sekä tuloksista. Tuotosten ympärille voi rakentaa monenlaista toimintaa, niitä voi esimerkiksi käyttää oman oppimisen arvioinnin pohjana. Oman oppimisen itsenäiseen tai yhteisölliseen reflektointiin on olemassa useita työvälineitä sekä oppimisalustalla ja avoimessa verkossa. Lisäksi esimerkiksi prosessikirjoittamiseen, projektin/produktion ja tutkielmien työstämiseen joko itsenäisesti tai pienryhmissä löytyy oppimisalustalta ja avoimesta verkosta erilaisia työvälineitä.

Blogikirjoitus koulutuksen alkamisen tunnelmista Lappian Tietokoneet kaikille-projektin blogissa

Rikastavaa vuorovaikutusta Blogikirjoitus Lappian Tietokoneet kaikille-projektin blogissa

Aiheeseen liittyviä uutisia valtakunnan mediassa blogikirjoitus Lappian Tietokoneet kaikille-projektin blogissa

Valmiita verkko-oppimateriaaleja ja -resursseja


Katso myös 

YLEn OpettajaTV
DIGMA
YLE

Mistä liikkeelle suunnittelussa?

Suunnittelun pohjana on oppijan aikaisemmat tiedot ja kokemukset sekä opintojaksolla tavoitteena oleva osaaminen. Suunnittelussa on keskeistä lähteä liikkeelle miettimällä, miten oppijat oppivat ja saavuttavat tavoitteena olevan osaamisen. Voisi kysyä, että mitä oppija oppimistekoja tekee oppiakseen kohteena olevan asian ja saavuttaakseen oppimistavoitteen ja kuinka opettaja ohjaa oppimisprosessia? Suunnitellaan siis ensisijaisesti oppijan toimintaa ja sitä, kuinka opettaja omalla asiantuntijuudellaan ja ohjaustoiminnallaan tukee oppijan oppimisprosessia.

Oppimisprosessiperustaisessa opetuksessa (Koli Silander 2002, Silander & Koli 2004) eri elementit - opetustilanne, oppimistehtävät, opetus sekä ohjaus ja palaute linkittyvät kiinteästi toisiinsa ja muodostavat myös ajallisesti eheän jatkumon.

Esimerkki oppimisprosessista

Kuva oppimisprosessi.png


Suunnittelun ytimessä on oppimistilanteiden suunnittelu. Millaisista oppimistilanteiden sarjasta opintojakson oppimisprosessi muodostuu. Oppimistilanteeseen liittyviä elementtejä ovat:

  • konteksti, teema, tavoitteet, sisältö
  • oppimistehtävät
  • oppimisympäristö
  • oppimateriaali
  • oppijan tiedon prosessointi, toiminta, vuorovaikutus
  • ohjaus

Oppimistilanteen suunnittelun pohjaksi hyvä lomakepohja. Ja sama lomake esimerkkikurssilla täytettynä File:Esimerkki oppimistilanteiden suunnittelu.pdf

Suunnittelun apuna blogikirjoitus Tietokoneet kaikille-projektin blogissa.


Koko oppimisprosessin (ml. lähi- ja verkkotyöskentelyosiot) rakenne on hyvä tehdä näkyväksi joko Moodleen tai käyttää esimerkiksi blogia "seurantasivuna".
Esimerkki oppimisprosessin rakenteesta Moodlessa
Rakenne Moodle.jpg

Esimerkki ja lomake apuna suunnittelussa, blogikirjoitus Tietokoneet kaikille-projektin blogissa.

Tuotan, prosessoin ja reflektoin

Opettaja tuottaa opintojaksolle tietoa esimerkiksi valikoimalla opiskelijoiden käyttöön sopivia tietolähteitä. Opintojaksolla käytettävä digitaalinen (oppi)materiaali on hyvä koota yhdelle koolle esimerkiksi Moodle-oppimisalustalle tai avoimeen wikiin/blogiin. Käytettävä ympäristö on hyvä valita sen pohjalta, että miten ja mihin materiaalia tullaan käyttämään oppimisprosessin aikana.

Sitä, millaista tiedon prosessointia halutaan saada aikaiseksi, ohjataan suurelta osin oppimistehtävillä. Oppimistehtävien suunnitteluun kannattaakin käyttää aikaa. Tehtävänannossa on hyvä kuvata aiheen/kysymyksen lisäksi oppimisen tavoitteet eli mitä oppija tehtävää tekemällä oppii. Näin ohjataan oppijan oppimisprosessia ja luodaan tehtävän tekemiseen mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Oppimistehtävien suunnittelussa voi käyttää apuna suunnittelulomaketta.

Tiedon prosessointiin ja reflektointiin) on olemassa useita eri työkaluja. Keskustelualueella opiskelijat voivat työstää ryhmissä asiaa eteenpäin, ratkaista ongelmaa jne. Keskustelulla pitää olla aina tavoite ja päämäärä, jotka on hyvä määritellä oppimistehtävässä. Keskustelualutetta voidaan käyttää tiedon rakenteluun, oppimisen ohjaamiseen, palautteen antamiseen ja reflektointiin. Erilaiset vaiheittaiset pari- ja pienryhmäkeskustelu -työmuodot ovat myös mahdollisia. Katso Viikon e-vinkki Keskustelualueen viestin otsikoinnin tärkeydestä.

Verkkokeskustelun ja wikityöskentelyn aktivoinnista Tietokoneet kaikille-projektin blogista.

Wiki puolestaan on työkalu yhteisölliseen työskentelyyn, jossa useampi henkilö voi muokata samaa dokumenttia. Moodlessa on oma wiki, lisäksi meillä on oma LappiaWiki ja Internetissä on vapaasti käytettäviä wikejä myös. Wikin avulla opiskelijat voivat yhteisöllisesti kirjoittaa, liittää mukaa kuvia ja linkkejä, esimerkiksi työstää suunnitelmaa, raporttia, käsikirjoittaa/dokumentoida projektia/prosessia/produktiota. Wikiä voi käyttää myös oman oppimisprosessin reflektointiin luomalla henkilökohtaisen wikin. Wikiin tallentuu myös versiohistoria, josta voidaan nähdä osallistujien osuudet - tekeminen ja oppimisprosessi tulevat näkyviksi. Oppimispäiväkirjan voi toteuttaa wikillä, mutta myös esimerkiksi Moodlen muistio-työkalulla tai vallan mainiosti blogilla (ks. esim. LappiaBlogi).

Ja esim. Työssäoppimispäiväkirjoja, KSAO

Mikkelin AMKin opiskelijoiden ja henkilökunnan blogeja


Ohjeita LappiaWikin käyttöön löytyy tästä. Jaettu idea jalostuu!

Katso myös Viisautta wikin tekoon -opas

Blogien opetuskäytöstä mm. Sukellus sosiaaliseen mediaan-materiaalissa sekä Virtuaalivitriinejä -blogikirjoituksessa Lappian Tietokoneet kaikille -projektin blogissa. 

 Lisää aiheesta esimerkiksi Blogit opetuksessa -verkkosivuilla 
  ja tekeillä olevassa Viisautta blogin käyttöön -wikikirjassa.
  Anne Rongaksen käytännön kokemuksia blogien (ja wikien) opetuskäytöstä
  Outi-Maaria Palo-ojan Blogivinkit



Dokumentoin ja jaan tuotoksiani

Verkkoyhteisöt opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena – esimerkkinä Facebook blogikirjoitus Viikon e-vinkissä.

Etsin ja käytän tietoa

Verkkotiedonhaku

Internetin hakukoneet, etunenässä Google, lienevät tänä päivänä yleisin tapa etsiä ja löytää tietoa. Verkko tarjoaa osaavalle etsijälle raaka-aineita opetuksen suunnitteluun, valmiita oppimateriaaleja ja nopean väylän tiedonlähteiden äärelle. Verkkotiedonhaun taitoja voi jalostaa mm. tutustumalla valmiisiin internet-tiedonhaun oppimateriaaleihin:

Kirjasto opetuksen ja oppimisen tukena tiedonhaussa

Myös kirjaston tiedonlähteet ovat haettavissa ja osin myös käytettävissä verkon kautta. Tiedonlähteitä KTAMKn kirjastosta voi etsiä pääasiassa kahdella tavalla:

Nelli-portaaliin on koottu sekä vapaasti verkon kautta käytössä olevaa että vain oppilaitoksen verkossa toimivia e-kirjoja, e-lehtiä, sanakirjoja, tietosanakirjoja jne. Tiedonhakua voi jatkaa myös kotona etäyhteyden kautta, jolloin kotikoneelta on mahdollisuus käyttää koulun verkossa toimivia verkkopalveluja. Kirjasto opastaa tiedonhakupalvelujen käytössä ja kirjaston www-sivuille on koottu eri palveluiden käyttöoppaita ja ohjeita löytyy myös palvelujen omilta sivuilta.


Verkkomateriaaleja voi käyttää myös opetuksen aikana; tunneilla voi käyttää kaikkia kirjaston tarjoamia elektronisia palveluja. Hakuja voi tehdä tunnilla ja hyödyntää materiaalia monin tavoin. Kansallisen elektronisen kirjaston FinElibin sivuille on koottu keskeisten kirjaston hankkimien verkkoaineistojen käyttöoikeustiedot.


Myös opiskelijalla on oltava kyky itsenäiseen tiedonhankintaan. Opettaja tuntee oman alansa keskeiset tiedonlähteet ja tiedonhankintakanavat ja voi välittää tätä tietoa myös opiskelijoille. Kirjastolla on tietämystä mm. tiedonhaun tekniikoista, yleisistä tiedonhakupalveluista ja tiedonlähteiden arvioinnista; informaatikkoja ja kirjastonhoitajia voikin pyytää mukaan tunnille opastamaan tiedonlähteiden etsinnässä ja käytössä. Yksittäiseen tiedonhakuun voi kysyä apua verkkolomakkeen avulla ”Kysy informaatikolta” palvelun kautta.

Tiedonhakuvinkkejä Tietokoneet kaikille-projektin blogissa.


Opettaja ja kirjasto kokoelmia kehittämässä

Kirjasto hankkii kokoelmiinsa aineistoja, jotka tukevat opetusta ja oppimista. Kirjastolla on asiantuntemusta julkaisujen sisällönkuvailusta, järjestämisestä, käyttöön saattamisesta ja tiedonhankinnasta. Opettajalla puolestaan on asiantuntemus omasta opetusalastaan ja samalla näkemys siitä, mitä aineistoa opetuksen suunnittelu ja toteutus vaatii. Yhteistyö kirjaston ja opetuksen välillä on välttämätöntä, jotta kirjaston kokoelmia voidaan kehittää vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Oman alan julkaisutoiminnan seuraaminen ja aktiivinen hankintatoiveiden esittäminen kirjastoon on opettajan keskeinen keino vaikuttaa kirjaston kokoelmien kehittämiseen. Ammattilehdet, oman alan järjestöt ja verkostot sekä alan keskeiset toimijat tarjoavat tietoa tuoreista julkaisuista ja alan keskeisistä kehityssuunnista.


Verkkokirjakaupat antavat mahdollisuuden luoda silmäyksen sekä painettuun että elektroniseen kirjallisuuteen eri aihealueilla. Useista palveluista (esim. Booky.fi ) on mahdollista lähettää tilaustoive kirjastoon sähköpostitse. Myös kustantajien verkkosivustoilla voi vierailla tutustumassa uusiin julkaisuihin ja mm. sähköisiin oppimateriaaleihin, esim. WSOY, Otava ja Ellibs e-kirjakauppa. Kirjastolle voi lähettää hankintapyynnön tai kyselyn sopivasta materiaalista sähköpostitse, hankintapyyntölomakkeella yms.

Miten arvioin verkkotiedonlähdettä?

Tiedonlähteiden arviointi, lähdekritiikki on Google-sukupolvelle entistä tärkeämpi taito. Internet on madaltanut julkaisukynnystä, ja samalla tuonut käden ulottuville paljon sellaista materiaalia, joka ei tietosisällöltään täytä hyvän tiedonlähteen kriteerejä. Toisaalta verkosta löytyy myös paljon laadukasta materiaalia hyödynnettäväksi opetuksessa ja oppimisessa. Hyödyllisten tiedonlähteiden seulominen valtavan tietomassa seasta on haastavaa. Verkkotiedonlähteiden arviointiin löytyy apuvälineitä:

Tiedon eettinen käyttö ja tekijänoikeudet

Internet-tiedonhaku ja tiedon helppo saatavuus asettavat haasteita myös tiedon eettiselle käytölle. Kun tieto on vain klikkauksen päässä vapaasti saatavilla, voi olla vaikea mieltää, että sitäkin koskevat samat tekijänoikeudet kuin mitä tahansa teosta, olipa se sitten tekstiä, ääntä tai kuvaa. Tekijänoikeuksista on tarjolla runsaasti materiaalia:


Tekijänoikeusjärjestöt tarjoavat verkkosivustoillaan kattavasti tietoa luovan työn tekijän oikeuksista teoksiinsa ja teosten käyttöluvista:

Tekijänoikeuksista mainio kirjoitus Tietokoneet kaikille-projektin blogissa.


Lähdeviittauksista ja erityisesti elektronisiin lähteisiin viittaamisesta on tarjolla sekä painettuja että verkosta saatavia ohjeita. Verkosta löytyy mm. Turun yliopiston kirjaston tuottama materiaali Viittaaminen elektronisiin lähteisiin.


Kun haluat laajentaa omaa osaamista tiedonhaussa, tarvitset lisää tietoa painetuista ja verkkotiedonlähteistä, tai haluat tilata oppilaille opastusta tiedonhakuun, ota yhteyttä kirjastoon.


Linkkejä, vinkkejä ja hyviä tiedonlähteitä:

  • Kirjaston kotisivut
  • Juolukka – kirjaston kokoelmatietokanta
  • Nelliportaali – tietokantojen, e-kirjojen, e-lehtien, hakupalvelujen yms. portaali
  • Tietokantojen etäkäyttö -ohjeet
  • Kompassi – tiedonhallinnan perusteet – VirtuaaliAMK:n tuottama verkkomateriaali tiedonhankinnan opetukseen ja opiskeluun.
  • Facta-tietopalvelu - suomenkielinen elektroninen tietosanakirja, joka sisältää artikkeleita eri aihepiireistä, kuvia ja videoklippejä (toimii koulun verkossa ja etäkäytössä).
  • Ellibs – lainattavia e-kirjoja – kotimaisia ja ulkomaisia e-kirjoja eri aihealueilta, lainataan määräajaksi omalla kirjastokortilla, ladataan omalle koneelle tai muistitikulle.
  • Talentumin lehtiarkisto - Talentumin julkaisemien lehtien (mm. MikroPC, Markkinointi & Mainonta) verkkoarkisto (toimii koulun verkossa ja etäkäytössä).
  • PressDisplay- yli 1000 sanomalehteä eri puolilta maailmaa näköispainoksina (toimii koulun verkossa ja etäkäytössä).
  • MOT Sanakirjapalvelu (ent. NetMOT) – verkossa toimiva sanakirjapalvelu, jossa sekä yleissanastoa että erityisalojen sanastoja suomen, ruotsin, englannin, saksan ja ranskan kielillä. Sisältää myös Kielitoimiston sanakirjan (toimii koulun verkossa ja etäkäytössä).
  • Makupalat-linkkikirjasto - Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä aihehakemisto.
Jaettutieto.jpg

Varastoin ja ohjailen tietoa ja materiaalia


Retrieved from "http://some.lappia.fi/wiki/index.php?title=Koulutusmateriaalit&oldid=4991"
Personal tools