Lukion biologianopettajani oli hauska persoona, joka väritti tunteja mainioilla tarinoilla. Kun aiheena oli risteytys, kuulimme legendan ruotsalaisista tutkijoista tavoitteenaan luoda kasvi, joka olisi kokonaan syötävä. Pyrkimyksessään yhdistää kaalin ja lantun parhaat puolet tutkijat tulivat luoneeksi kasvin, jolla oli kaalin juuret ja lantun naatti. Risteytys siis onnistui, mutta lopputulos oli hyödytön.
Olemme aloittaneet uudenlaisen risteytyskokeilun käynnistäessämme Lapin ammattikorkeakoulun valmistelun. Luommeko jotain upeaa vai syntyykö hyvistä aikeista kenties ruotsalaisten tutkijoiden tapaan onnistunut, mutta arvoton risteytys? Etenemällä vakiintuneiden toimintatapojen ja ministeriön mittareiden pohjalta pelaamme varman päälle, mikä lienee järkevää.
Opiskelijamäärällä mitattuna Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut muodostavat yhdistyessään keskisuuren ammattikorkeakoulun. Sellaisenaan OKM:n mittareilla mitattuna siitä tulisi suurin piirtein myös keskinkertainen. Ei paha tavoite.
Aalto-yliopiston innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki puhuu strategisten innovaatioiden puolesta. Hän haastaa yrityksiä ajattelemaan isosti, koko toimialan vakiintuneita käsityksiä ravistavalla tasolla: ”Tee eri asioita kuin muut tai samoja asioita eri tavalla”. Strateginen innovaatio on siis koko yrityksen strategian, ja jopa koko toimialan panemista uuteen uskoon ajattelemalla liiketoiminnan rajat ja rakenteet uudella tavalla.
Ammattikorkeakoulut poikkeavat monella tapaa yrityksistä. Ministeriö on rakentanut tiukat rajat ja mittarit meitä ohjaamaan, ja rahoitus tulee niiden perusteella. Kaikkea toimintaa ei ole kuitenkaan määrätty toteutettavaksi yhtenäisellä tavalla. Tulokset ratkaisevat. Mikään ei siis estä meitä tekemästä strategisen tason innovaatiota ja kehittämästä oppilaitosta, joka tekee asioita eri tavalla kuin muut ammattikorkeakoulut! Reunaehdoista huolimatta on pitkälti meistä itsestämme kiinni, millaisen ammattikorkeakoulun rakennamme.
Jos haluamme edetä uusia polkuja, pitää meidän olla valmiita paitsi kokeilemaan uudenlaisia asioita myös epäonnistumaan. Pienesti ja rakentavasti. Vanha kiinalainen viisaus sanoo: ”Näe suuret linjat, ota pieniä askelia”.
Anssi Tuulenmäki soveltaa samaa periaatetta väittäessään, että mitä nopeammin ja pienemmin lähdemme liikkeelle uuden idean kanssa, sitä varmemmin se toteutuu. Tuulenmäen mukaan asioita ei pitäisi ylisuunnitella, vaan ideoita pitää kokeilla nopeasti ja kevyesti, jotta saadaan selville, mikä toimii ja mikä ei, mitä kannattaa kehittää ja mikä unohtaa. Teoriassa kaunista, mutta onko meillä riittävästi näkemystä, innovatiivisuutta ja osaamista nähdä asiat toisin, ajatella toisin ja ennen kaikkea rohkeutta kokeilla uusia asioita? Uskon, että on. Säilytetään se, mikä toimii, mutta annetaan tilaa myös uusille, hulluillekin ideoille.
Yritystutkija Jason Jenningsin mukaan yksi menestyksekkäimpien amerikkalaisten yritysten salaisuuksista on ollut kyky säilyttää aloittavan yrityksen menestyksen nälkä ja tekemisen meininki, ja yhdistää ne ison organisaation vahvuuksiin. Molemmista ammattikorkeakouluista löytyy menestyksen nälkää, nyt kysytään vain kykyä luoda oikea henki toiminnalle. Täydellisessä risteytyksessä osaamme yhdistää molempien talojen vahvimmat perinteet ja innovatiivisimmat voimat. Tehkäämme siis nopeita kokeiluja, jotta tunnistamme ajoissa, onko idea arvottoman risteytyksen aihio vai uusi superkasvi!
Toisille tulevaisuus tulee, toiset tekevät sen. Toisille sama sääennuste lupaa puolipilvistä, toisille puoliaurinkoista. Mitä se lupaa Lapin ammattikorkeakoululle?
