Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun johtoryhmässä tehtiin maanantaina 16.4.2012 esitys nuorten tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikoista vuodelle 2013. Esityksestä laadittiin tiedote.
Tiedote julkaistiin maanantai-iltana ja seuraavana päivänä pääsimme nauttimaan tiedotteesta tehtyjä tulkintoja.
Vahvin tulkinta tuntui olevan se, että johtoryhmä oli päättänyt lakkauttaa viestinnän koulutusohjelman.
Amk:n johtoryhmässä ei kuitenkaan keskusteltu minkään koulutusohjelmien lakkauttamisesta, ei tehty esityksiä koulutusohjelmien lakkauttamisesta eikä myöskään päätöksiä koulutusohjelmien lakkauttamisesta. Onko todellakin niin, että jos päättää tiedottaa jostain asiasta jotain, niin samalla pitää myös päättää tiedottaa siitä, mistä ei ole päätetty?
Emeritusprofessori Osmo A. Wiion ”mainiot” viestintää koskevat lait toteutuivat tälläkin kertaa lähes täydellisesti:
1. Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta.
2. Jos sanoma voidaan tulkita eri tavoin, niin se tulkitaan tavalla, josta on eniten vahinkoa.
3. On olemassa aina joku, joka tietää sinua itseäsi paremmin, mitä olet sanomallasi tarkoittanut.
4. Mitä enemmän viestitään, sitä huonommin viestintä onnistuu.
5. Joukkoviestinnässä ei ole tärkeää se, miten asiat ovat, vaan se, miten ne näyttävän olevan.
6. Uutisen tärkeys on verrannollinen sen etäisyyden neliöön.
7. Mitä tärkeämmästä tilanteesta on kysymys, sitä todennäköisimmin unohdat olennaisen asian, jonka muistit hetki sitten.
Minut hyvin tuntevat tietävät, että pidän Dilbert-sarjakuvista. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa viestinnän haasteellisuudesta.
Asiasisällön puolesta yksiselitteisestä tiedotteesta tehdyt tulkinnat ovat toki inhimillisiä, mutta ne aiheuttavat hyvin paljon hämmennystä.
Mitä tästä sitten opimme?
Ainakin sen, että emme jatkossakaan voi taata, että henkilöstö, opiskelijat, päättäjät tai median edustajat tulkitsevat tehtyjä esityksiä, lausuntoja, päätöksiä tai tiedotteita oikein. Mutta ehkä voimme tehdä oikeiden tulkintojen tekemisen todennäköisemmäksi valitsemalla sanamme niin, että ne on vaikeampi tulkita väärin.
Tuo Hannelen blogin viimeinen lause tiivisti asian mainiosti : – )