Ammattikorkeakoulut saivat viime keskiviikkona palautetta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Palautteet on otettu vastaan hämmentynein mielin korkeakoulukentällä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun saaman palautteen aiheuttamat tuntemukset voi havainnollistaa yhdellä kuvalla, joka kertoo enemmän kuin tuhat korkeakoulupoliittista sanaa:
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on tehty tiivistä yhteistyötä Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa viimeiset viisi vuotta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut ja ohjannut tätä kehitystyötä merkittävällä tavalla tähän saakka.
Korkeakoulut ovat onnistuneet jakamaan koulutusvastuut keskenään hyvässä yhteishengessä, määrittelemään kullekin strategiset vahvuudet erilaisten seutukuntien palvelemiseksi, ja yhdistämään toimintojaan entistä vahvemmiksi kokonaisuuksiksi.
Edellistä blogikirjoitusta laatiessani kuvittelin, että kun ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä Lappiin muodostetaan Lapin ammattikorkeakoulu Oy, voimme fuusioitua tasavertaisina kumppaneina Rovaniemen kanssa. OKM:n näkemys yhdistymisestä näyttäisi olevan aivan toisenlainen. Siellä halutaan näyttää Kemi-Tornion alueelle kaapin paikka tulevassa fuusiossa. Ilmeisesti excel- ja karttaharjoitus yhdistettynä nuorten ikäluokkakehitykseen on tarkoituksenmukaisempi keino ratkaista lappilaisten korkeakoulujen painoalat ja profiilit kuin alueella toimivien organisaatioiden oma näkemys Lapin seutukuntien elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeista.
Suosittelen lämpimästi parempaa perehtymistä Lapin seutukuntien profiileihin etenkin sellaisille tahoille, joille Lappi näyttäytyy vain matkailu- ja kaivosreservaattina. Perehtymisen voi aloittaa vaikka Lapin liiton ”Lappi lukuina 2010 – 2011” julkaisun avulla.
OKM:n näkemys koulutustarjonnasta vuodelle 2013 lähestulkoon tuhosi edellytykset korkeakoulujen yhteistyölle eikä se tarjouksellaan kyllä helpottanut Lapin yhteisen ammattikorkeakoulun alkutaivalta. Kaikesta huolimatta olen edelleen toiveikas, että Lapin maakunnan koulutustarpeita koskevassa aloituspaikkojen kohdentamisessa päästään tasapainoiseen ja pääseutukuntien profiilit tunnustavaan koulutusalajakoon yhteistyössä Rovaniemen kanssa. Korkea-asteen koulutuksen voimakas keskittäminen Rovaniemelle ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla Lapin kehittämistä tasapainoisena kokonaisuutena.
Eri tunnuslukujen vertailu osoittaa, että esimerkiksi Kemi-Tornion alue ja Rovaniemen seutu ovat keskenään varsin tasavahvoja alueita:
| Kemi-Tornion alue | Rovaniemen seutu | |
| Väestöennuste vuodelle 2020 | 60 682 | 68 037 |
| Työpaikat vuonna 2008 | 23 810 | 26 159 |
| Työvoima 2008 | 27 092 | 30 277 |
| Työttömien osuus 2010 (tammi-heinäkuu) | 14,1 | 14,2 |
| Verotulot (euroa/asukas) | 3 294 | 3 047 |
Tasavertaiseen kumppanuuteen ja lappilaiseen korkeakouluyhteistyöhön edelleen lujasti uskoen,
Hannele
Pingback: KTAMK Opetus-ja kulttuuriministeriön silmätikkuna | Viiksien voimalla