Yritysmaailmassa on jo jonkin aikaa eletty johtamistyylien muutoksen kourissa ja vihdoin on niin kutsuttu ahneutuun perustunut johtaminen tullut päätökseensä. Yhä enemmän aletaan kuuntelemaan alaisia ja ajattelemaan asioita myös heidän kannaltaan. Ihmiset ovat toki entisajoista myös muuttuneet ja enää ei työskennellä robottien lailla tietämättä mitä varten mitäkin tehdään. Alaisille on annettava tavoitteita ja heidän täytyy kokoajan tietää, mitä yrityksien sisällä tapahtuu. Kuten Petteri Kilpinen kirjassaan Liekeissä mainitsee ollaan yritysmaailmassa menossa entistä enemmän inhimillisen johtamisen suuntaan. Itse ainakin pidän paljon nykyajan muutoksesta, sillä en voisi kuvitellakaan työskenteleväni robotin lailla ilman minkäänlaista päämäärää tai tietoisuutta siitä, mitä varten mitäkin olen tekemässä.
Luovuus on nostanut päätään jokaisella alalla ja se on asia, jota yrityselämässäkin nykypäivänä vaaditaan. Kirjassa mainitaan hyvänä esimerkkinä se, että jääkiekkovalmentajia kutsutaan usein puhumaan yrityksiin, koska he tietävät mitä joukkueen sytyttäminen vaatiin. Kiekkovalmentajat saavat usein yksilöistä enemmän irti ja he saavat näin joukkueen kasvamaan ja kehittymään. Useissa yrityksissä ei vielä tiedosteta sitä, miten yksilöt saadaan liekehtimään. Menestyvän ja ei menestyvän yrityksen välillä on usein juuri se ero, että yksilöiden luovuutta ruokitaan ihan eri tavoilla. Menestyvissä yrityksissä yksilöt huomioidaan paremmin ja heille annetaan enemmän vapauksia käyttää luovuuttaan.
Yritysten johtamisessa painotetaan nopeutta, jolla tarkoitetaan sellaisia tilanteita, jossa johtajan on reagoitava muutoksiin. Jokainen yritys käy jossain vaiheessa läpi muutoksia ja silloin johtajien on pystyttävä organisoimaan yrityksensä niin, että se on mahdollisimman valmiina ja pysyy mahdollisimman järkkymättömänä näissä tilanteissa. Hyvä johtaja pystyy reagoimaan tilanteisiin nopeasti ja tekemään muutosta sitä tarvittaessa, hän on muutoksen hetkellä läsnä alaistensa kanssa ja pystyy myös tukemaan heitä.
Kirjan loppuosassa käydään mielestäni hienosti läpi sitä, mitä nykypäivän johtajilta vaaditaan. Ennen kaikkea kirjassa painotetaan toivon jakamista alaisille. On hyvin tärkeää, että alaiset tuntevat johtajansa optimismin ja inspiroivan asenteen, jolloin nämä asiat tarttuvat myös alaisille ja työilmapiirissä vallitsee positiivinen tekemisen meininki. Johtajalta vaaditaan myös kykyä luoda unelmia ja niiden toivotaankin olevan enemmän emotionaalisia ja mielikuvia ruokkivia. Hyvältä johtajalta vaaditaan suurta intohimoa työhönsä jasataprosenttista fokusta siihen, missä oikeasti halutaan olla paras. On turha jakaa voimiaan moneen suuntaan, sillä silloin missään asiassa ei voida unelmoida aivan tähtistatuksesta. Näiden asioiden lisäksi hyvältä johtajalta vaaditaan tietysti paljon muutakin, mutta mielestäni maininnan ansaitsevat vielä tiivis kommunikoiminen alaistensa kanssa ja luottamuksen säilyttäminen alaisten suuntaan.
Liekeissä on hyvä kirja luettavaksi kaikille johtajille, jotka mielivät pitää yrityksen toimintansa nykypäivän tasolla ja ennen kaikkea niille, jotka haluavat pitää alaisensa motivoituneina ja innostuneina työstään. Täysin selväähän on, että mitä motivoivampi ja optimistisempi työympäristö sinulta löytyy, sitä parempaa tulosta työpaikalla saadaan aikaan. Kirjassa yksi sykähdyttävimmistä kohdista löytyi sivulta 187 ja näihin hienoihin lauseisiin on mukava lopettaa:
”Hyvä johtaja osaa luoda kirkkaan kuvan siitä, mitä hyvää joen toisella puolella on ja mitä tältä puolelta puuttuu. Hän inspiroi, motivoi, ohjaa ja tarvittaessa pakottaa hyiseen veteen kaikki nekin, jotka eivät itse uskaltaisi lähteä jokea ylittämään. Hyvä johtaja ei jätä ketään yksin selviämään virran keskelle, vaan huolehtii, että jokainen kasvaa uuden haasteensa mukana ja pääsee turvallisesti joen yli luvattuun maahan”