Kulttuuri & KirLappi

Taivalkoski on noin 4400 asukkaan kunta keskellä Koillismaata.
Naapurikunnat ovat lännessä Pudasjärvi, pohjoisessa Posio, idässä Kuusamo ja etelässä Suomussalmi.

Kalle Päätalon perintö elää Taivalkoskella. Taivalkoski on tullut tunnetuksi erityisesti kirjailija, professori Kalle Päätalon syntymäkuntana. Omasta pojastaan ylpeä Taivalkoski vaalii Päätalon perinteitä, jotka elävät vahvoina niin matkailu- kuin kulttuuritoiminnassa.

Taivalkosken kunnan kulttuuripalvelut toimivat sivistyslautakunnan alaisuudessa. Kunnassa toimii sivistystoimenjohtaja, -toimialasihteeri, kulttuurisihteeri ja kulttuurituottaja. Kulttuurisihteerin jäädessä eläkkeelle ensi vuonna kulttuurisihteerin tehtävät siirtyvät kulttuurituottajan hoidettavaksi ja kulttuurisihteerin virka lakkautetaan. Sivistyslautakunnan alaisuudessa toimii myös Taivalkosken kunnankirjasto.

Taivalkoskella vietetään vuosittain Päätaloviikkoa heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Viikon ohjelmassa on perinteisesti uuden Päätalonäyttelyn avajaiset, aiheeseen liittyviä seminaareja, Möllärimestari -omakustannekilpailun palkintojenjakotilaisuus, tietokilpailu Kalle Päätalon tuotannosta, Kalle Päätalo -seura ry:n jäsentapaaminen,  lukijatapahtuma / pääjuhla, opastettuja kyläkierroksia ja retkiä, toritapahtuma, Herkon vohkasu –juoksu Kallioniemestä kirkolle, Härkäjuhlat, kulloisenkin näytelmän ensi-ilta Jokijärvellä Pölkkyteatterilla, sekä erilaisia lauluiltoja ja tanssiesityksiä Pölkkyteatterilla sekä Herkon Rautarock-konsertti Koskimelontakeskuksessa. Myös Iijokisoutu starttaa perinteisesti Päätaloviikon tiistaiaamuna Jokijärveltä Saijan rannasta.

Taivalkosken kunnan kulttuurin keskus on Päätalokeskus kirkonkylän koulukeskuksessa. Päätalokeskuksessa sijaitsee Taivalkosken kunnankirjasto, Kalle Päätalon näköistyöhuone ja näyttely, taidenäyttelytila & lehtilukusali, Päätaloinstituutti sekä kansalaisopisto.

Päätalo-näyttely koostuu  pysyvästä Kalle Päätalon näköistyöhuoneesta sekä vuosittain vaihtuvasta valokuva- ja esinenäyttelystä.
Kauden 2011-2012 näyttelyn teemana on
Lukija, kirjailija Kalle Päätalo.

Päätalo-instituutti järjestää kirjoittajakoulutusta
ja sanataiteen opetusta sekä vuosittain
Napero-Finlandia -sadunkirjoituskilpailun ja
Möllärimestari -omakustannekirjoituskilpailun.
Päätaloinstituutti viettää 20 v. juhlavuottaan tänä vuonna.

Taivalkoskella vietetään vuosittain Naperoviikkoa ajalla 12.-18.10. Naperoviikolla järjestetään lapsille ja nuorille erilaista ohjelmaa, esim. konsertteja, teatteriesityksiä ja satutunteja. Naperoviikko huipentuu Sadun päivään 18.10. jolloin julkistetaan ja palkitaan Napero-Finlandia -sadunkirjoituskilpailun voittajat. Tänä vuonna Napero-Finlandia sai Onnimanni-palkinnon lastenkulttuurin hyväksi tehdystä työstä.

Taivalkoskella järjetetään syksyisin Elomarkkinat sekä Tuhansien tarinoiden viikonloppu & Palava koski -tapahtuma, jolloin ohjelmassa on niin musiikkia, tanssia, runoa, kirjallisuutta, teatteria, taidetta kuin ruumiinkulttuuria. Viikonloppu huipentuu Palava koski tapahtumaan Taivalkosken melontakesuksessa, ohjelmassa on mm. melojien koskishow, tulitaidetta ja ilotulitus, satojen jätkänkynttilöiden palaessa pimenevässä syysyössä.

Taivalkosken kunnan kotiseutumuseo sijaitsee kirkonkylän läheisyydessä, Siikalammen rannassa. Museon päärakennus, metsänvartijan pirtti on rakennettu 1880-luvun lopulla Mustalamminkankaalle metsänvartijan virka-asunnoksi. Se siirrettiin nykyiselle paikalleen 1963, jolloin siitä tuli kotiseutumuseo.

Siirtämisen jälkeen rakennukseen muurattiin uunit joka huoneeseen. Uunit muurasi taivalkoskelainen Kalle Aukusti Luokkanen. Museolla on n. 2000 esinettä.

Taivalkosken kotiseutumuseo

Museon pihapiirissä on kolme aittaa. Lähinnä museorakennusta olevan aitan on lahjoittanut Antti Partanen, keskimmäinen aitta on siirretty Mustalamminkankaalta ja viimeinen aitta on Virkkusen viina-aitta. Puoji-aitta on siirretty nykyiselle paikalleen Pesiönvaaralla olevalta vanhalta kunnalliskodilta v. 1984. Navettarakennus on siirretty Metsäkylästä, Mörkölästä vuonna 1998.

Kallioniemi, Kalle Päätalon lapsuudenkoti Taivalkosken Jokijärvellä. Kallioniemi on Päätalon lukijoiden pyhiinvaelluskohde, jossa vierailee vuosittain n. 5000 kävijää. Kallioniemessä on asuttu vakituisesti vuoteen 1970 saakka. Vuonna 1986 Taivalkosken kunta osti Kallioniemen alueen. 1991 Kallioniemi siirtyi Kallioniemi-Säätiön omistukseen ja museotoiminta alueella alkoi. Kallioniemi on avoinna kesäaikaan, jolloin paikalla on opas, muulloin museossa voi vierailla sopimuksen mukaan.      Kallioniemi

Taideseura Staalo ry perustettiin vuonna 1970 ”taiteilijoiden sekä taidetta harrastavien tueksi ja luovan hengen nostattamiseksi”. Sen perustaja jäseninä olivat mm. Einari Junttila, Reidar Särestöniemi, Reijo Raekallio sekä Kalervo Palsa. Alkujaan se oli kuvataiteilijoiden seura, mutta nykyään siinä on kirjailijoita ja muusikkoja. Tällä hetkellä jäseniä on noin sata. Tarkoituksena on koota yhteen samanhenkisiä ihmisiä. Seura on poliittisesti sitoutumaton.

Nimensä Staalo yhdistys on saanut kansanperinteen mukaan Lapin tuntureilla asuvan vihamielisen jätin mukaan. Staalo on kuitenkin nähty taiteilijoiden eli luovien ihmisten hyvänä henkenä.

Staalo järjestää myynti- ja taidenäyttelyitä, mm. Kittilän kesämarkkinoiden aikaan. Heidän toimintansa tukemisen vuoksi myytäviä taidekalentereita, kortteja sekä adresseja saa ostaa mm. Kittilän pääkirjastosta. Lisäksi he järjestävät erilaisia seminaari- ja keskustelutialisuuksia, yleisötapahtumia sekä auttaa taiteilijoita apurahahakemuksissa jne.

Tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtajana toimii Ulla-Britta Bredenberg.

Vuodesta 2008 Staalo on järjestänyt joka syksy Staalon teatterifestit tapahtuman.

Festivaali on suurin Lapissa vuosittain järjestettävä teatterifestivaali. Tapahtuma on monipäiväinen ja se on suunnattu harrastelija- sekä kesäteattereille. Lisäksi tapahtumassa on vuosittain mukana ammattinäyttelijöiden esityksiä. Vuonna 2008 katsojia oli 300 ja vuonna 2011 niitä oli jo 3500.

Järjestäjänä tapahtumassa on Staalo, he saavat tukea festivaaleja varten Kittilän kunnalta, Kideve elinkeinopalveluilta sekä Levin matkailulta. Markkinointi hoidetaan internetin välityksellä, lehtimainoksin sekä puffien avulla, julistein ja lehdistötiedottein. Lisäksi markkinointia hoidetaan myös kunnan kulttuuritoimen kanssa yhteistyössä. Festivaaliesite lähetettiin suoraan 11 000 kotitaloukseen Tunturi-Lapissa ja Sodankylässä.  

Teatterifestit hoidetaan paljolti vapaaehtoisvoimin. Staalon jäsenet ja kunnan vapaaehtoiset ovat hoitamassa järjestelyjä alkaen lipunmyynnistä tekniikkaan. Erillinen toimikunta on suunnittelemassa festivaalia. Kävijämäärät ovat olleet seuraavanlaiset: vuonna 2008 siis 300, vuonna 2009 1400, vuonna 2010 1700 ja vuonna 2011 3500. Odotettavissa on että festivaalin lähdettyä näin hyvin liikkeelle kävijämäärä voi olla todennäköisesti vieläkin enemmän ensi vuoden syyskuussa. Tänä vuonna tavoite oli ollut 2000, joten kävijämäärä ylätti iloisesti myös järjestäjät. Ensi vuodelle yritetään saada lisää yritysmyyntiä ajatuksena markkinoida tilaisuuksia yritysten pikkujouluiksi.

Tervetuloa kaikki ensi vuonna to 27.9. – su 30.9.2012 Staalon teatterifesteille!

Kittilän kunnan kulttuuri tarjonta on todella monipuolista. Perinteet etenkin kuvataiteissa ovat kunnassa erittäin vahvat onhan paikkakunnalla vaikuttaneet mm. Reidar Särestöniemi, Kalervo Palsa, Reijo Raekallio sekä Einari Junttila.  

Kuvataiteiden lisäksi teatterin tekeminen on vahvaa. Vuodesta 2008 on syksyisin järjestetty Staalon teatterifestit, joiden esiintyjiä tänä vuonna olivat mm. Reidar Palmgren sekä Satu Silvo. Teatterifestien aikana voi seurata Kittilän kylillä erilaisia teatteriesityksiä ammattilaisten esityksistä harrastaja teatterilaisiin asti. Lisäksi tarjolla on stand up-esityksiä, musiikkia ja mm. kunnan TyKy-koulutuksia.

Kittilässä esitetään noin kerran kuukaudessa elokuvia Ylärin auditoriossa koulukeskuksessa. Uudet elokuvat tulevat parin kuukauden viiveellä, mutta niiden esittämiseen on hankittu uudet äänentoistolaitteet.

Keväisin järjestetään kunnassa Levin kevätsoitot. Tänä vuonna niissä esiintyi esimerkiksi Kuunkuiskaajat ja heidän lisäkseen kuultiin pelimannimusiikkia.

Heinäkuisilla perinteisillä Kittilän kesämarkkinoilla voidaan nähdä ja kuulla monipuolisesti kulttuuria. Taideyhdistys Staalo esittelee omien taiteilijoidensa (mm.Reijo Raekallio, Reino Sipola, Ulla-Britta Bredenberg) tauluja Kittilän lukion tiloissa. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Lisäksi markkinoilla viime kesänä kuultiin mm. lasten musiikkia Soivan siilen esittämänä, meänkielistä reaggaeta sekä nähtiin sirkusesityksiä.

Veres-festivaalit tarjoavat lähiseudun bändien rock-musiikkia mukavasti Ounasjoen tuntumassa. Näillä festareilla painottuu paikallisten tekijöiden musiikki.

Pitkin vuotta erilaisia näyttelyitä sekä konsertteja mm. Marian kappelissa Sirkassa. Lisäksi Levillä voi kuunnella etenkin sesonkiaikaan maan johtavien iskelmä- sekä rock/pop-tähtien konsertteja.

Kunnassa on erittäin hyvä kulttuurisihteeri – Marika Salminen.

Laatikollinen aarteita

Liakan-Aapajoen Nuorisoseurantalo oli 70-luvulla vilkas tanssipaikka. Tansseihin tultiin silloin kaukaakin ja nimekkäitä esiintyjiä oli kansaa tanssittamassa. Katri-Helena teki aikoinaan yleisöennätyksen, mutta Vicky Rosti, Mikko Alatalo, Eija-Sinikka ja Esko Rahkonenkin saivat yleisöä liikkeelle. Myös discoja pidettiin nuorisolle, joihin saapui nuorta väkeä linja-autolla lähikylistä ja Torniosta.

Idea diskosta sai alkunsa radiosta Entisten nuorten sävellahja -ohjelmasta. Muistorikasta diskoperinnettä haluttiin elvyttää ja entisten nuorten tanssijalkaa alkoi kovasti vipattaa.  Tuumasta ruvettiin toimeen. Vinyylit kaivettiin vinttikomeroista ja naapurikylästä löytyi tiskijukka levysoittimineen.

Lehtimainos

Diskon järjestäjä oli siis Liakan-Aapajoen Nuorisoseura. Vapaaehtoiset seuran jäsenet lupautuivat talkoilemaan lipunmyynnissä, buffetissa sekä järjestysmiehinä. Tapahtuman rahoitti seura itse ja budjetti oli noin 1000 euroa. Diskosta tiedotettiin paikallisessa sanomalehdessä, radiossa, facebookissa sekä ilmoitustauluilla ja tienvarsilla. Ja tietysti puskaradiokin toimi tehokkaasti. Hyvänä yhteistyökumppanina oli Pohjolan Sanomat. Molemmissa diskoissa oli noin sata kävijää, siinä mielessä tavoitteeseen ei päästy.

Värivalojen huumaa (kuva: Emmi Keränen)

Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Kenttä kertoi diskojen tulevaisuuden olevan vielä avoin. Tapahtuman järjestäminen vaatii monien ihmisten työpanoksen. Kunhan vapaaehtoisia löytyy vastuullisiin talkootöihin, niin mikä ettei diskoja vielä järjestettäisi!

Meri-Lapin Ruokamessut järjestettiin v. 2011 jo seitsemännen kerran. Messujen tavoitteena on lähellä tuotetun ruoan merkityksen ja arvostuksen lisääminen niin ammatti- kuin kotikeittiössäkin.

Tapahtuman järjestäjänä toimii yhdistys nimeltään LähiruokaLappi, jonka missiona on kaikin keinoin edistää lähiruoan käyttöä ja tuotantoa. Siihen voivat liittyä niin yksityiset kuin yrityksetkin. Yhdistys rahoittaa toimintaansa jäsenmaksuilla saaduista varoista sekä on saanut myös lahjoituksia ja avustuksia mm. Keminmaan kunnalta. Työt hoidettiin talkoovoimin, palkattua henkilökuntaa ei käytetty. Ruokamessujen paikkavaraus on näytteilleasettajille maksullinen.

Messuilla oli v.2011 ennätysmäärä osallistujia, yli 60 yrittäjää oli asettanut tuotteitaan näytteille.

Meri-Lapin ruokamessuilla vieraili kahden messupäivän aikana lähes 6000 kävijää. Näinollen messujen yleisötavoite 5000 ylittyi lähes tuhannella. Meneillä tuntuu olevan varsinainen lähiruoka-buumi.

Paavo Väyrysen omistama Pohjanrannan tila antaa tapahtumalle mainiot puitteet, vanha navetan ylinen notkui nyt mitä maukkaampia herkkuja.

	Samalla lipulla pääsi tutustumaan myös paanukirkkoon

Messujen tulevaisuus näyttää hyvältä, lähiruoka kiinnostaa ihmisiä todella paljon. Myös paikalliset yritykset ovat huomanneet tämän hyväksi paikaksi markkinoida omia tuotteitaan.  Seuraavat messut järjestetään 7.-8.9.2012.

Idea

Savottaperinne kuuluu olennaisena osana Taivalkosken ja Jokijärven kulttuuriin. Kirjailija, professori Kalle Päätalo on kuvannut paljon savotoihin liittyviä asioita kirjoissaan. Idea pöllinparkkuukisojen järjestämiseen Jokijärvellä virisi kesällä 2009 Päätaloviikon toritapahtumassa, jossa eräs kyläläinen mies esitteli vanhaa parkkausmenetelmää Jokijärven kyläseuran teltalla. Kyläseurassa heräsi ajatus luoda jokin ennennäkemätön ja –kokematon, jokijärveläisten  ”oma”  juttu. Niinpä sitten jossakin kahvikupin ääressä porukalla pohtiessa saatiin semmoinen ajatus, että Jokijärven kylän on aika saada omat kisat. Pöllinparkkuun paremmuudesta ei tiettävästi ole aiemmin Suomessa kisailtu.

Kyläseura alkoi ennakkoluulottomasti työstää ajatusta ja keräsi kokoon aktiivisia ihmisiä, joista muodostettiin 8 -jäseninen Pölliparlamentti, joka päätti rohkeasti järjestää ensimmäiset laatuaan olevat Pöllinparkkuun SM-kisat vuoden 2010 kesäkuussa. Pölliparlamentti laati kilpailun säännöt, hoiti patentti- ja rekisteröintiasiat yms. Pölliparlamentti koostui tapahtuman järjestelyorganisaation eri vastuualueiden vastuuhenkilöistä. Jo SM-kisoihin saatiin merkittäväksi sponsoriksi Pölkky-konserni, jonka nimi päätettiin yhdistää kilpailun nimeen, onhan Jokijärven kyläseuralla tapahtuma-alueen välittömässä läheisyydessä myös katettu Pölkky-teatteri. Lisäksi Pölkky-konsernin toimitusjohtaja Jouko Virranniemi lupautui kisojen viralliseksi suojelijaksi.

SM-kisoista saadun kokemuksen ja erittäin myönteisen palautteen johdosta päätettiin hakea MM-kisarekisteröintiä. Rekisteripäätöksen saavuttua alkoi Pölliparlamentti organisoida MM-kilpailua kesäkuulle 2011.

Suuri työ oli miettiä ja laatia säännöt kisoille, joita ei vielä koskaan aikaisemmin ole missään järjestetty. Piti keksiä pistelaskusysteemi, jotta kilpailijat voitiin laittaa paremmuusjärjestykseen. Jälleen kerran Jokijärvellä talkootyö on noussut korkeaan arvoon. Kisojen järjestäminen on todella koko kylän yhteinen ponnistus. Pelkästään kisapaikan kuntoon saattaminen on monivaiheinen urakka. Metsähallitukselta saadun puutavaran kaato, seulominen ja kilpailupaikalle tuominen vaatii tarkkaa ajoitusta. Jokaiselle kilpailijalle on pyrittävä luomaan tasapuoliset olosuhteet niin materiaalin kuin paikankin suhteen. Tarkkana on oltava, että parkkuupukki ja pinon paikka sattuvat kohdalleen! Helpolla ei pääse kilpailun tuomaristokaan, parkkuutuloksen tarkastaminen vaatii kokenutta ja tarkkaa silmää.

Lisäksi kisapäivänä on alueella aiheeseen liittyviä näyttelyitä kuten vanhojen metsäkoneitten ja moottorisahojen esittelyä, moottorisaha -veistonäytös, työkaluesittelyä, tervanpolttoa ja teatteriviihdettä sekä kansantanssiesitys.  Kyläseuran emännät huolehtivat muonituksesta. Illan kruunaa Pöllinparkkuutanssit Pölkkyteatterin lavalla.

Kohderyhmä

Pöllinparkkuun MM-kilpailujen tavoitteena on koota savottaperinteestä kiinnostuneita ihmisiä. Suomesta ja ulkomailta. Tapahtumalla tavoitellaan myös matkailijoita, jotka tulevat seuraamaan kisoja ja samalla hyödyttämään Jokijärven matkailua. Tapahtuma tukee myös paikallista metsäalan koulutusta. Jokijärven kylä ja kyläseuran toiminta tulee tunnetuksi ja sitä kautta myös koko Taivalkosken kunta. Yöpyessään paikkakunnalla matkailijat tuovat tuloja paikallisille majoitusliikkeille ja muille liikeyrityksille.

Tuottaja, järjestäjä; henkilökunnan roolit & määrä?

Tapahtuman tuottaja ja järjestäjä on Jokijärven kyläseura ry. Koko kilpailujen organisointi ja järjestäminen toteutetaan täysin talkoovoimin. Toteuttamiseen tarvitaan eri ryhmiä kuten liikenteenohjaus, järjestyksenvalvonta, tuomaristo, muonitus, kisakanslia / tulospalvelu, oheistoimijat / esittelijät. Pöllinparkkuun MM-kisojen valmisteluvaiheeseen osallistui 111 henkilöä ja itse kisapäivänä talkoissa oli 78 henkilöä. Kaikkiaan talkootunteja kertyi 1634.

Budjetti; miten tapahtuma on rahoitettu?

MM-kisojen budjetti oli 25 000 euroa. Avustusta tapahtumalle saatiin Metsämiesten säätiöltä 4000 € ja Myötäle ry:ltä 3750 € (Myötäle ry on yhdistys, joka tekee maaseudun kehittämis- eli Leader -työtä. Myötäle ry on Koillismaan kuntien toimintaryhmä, jonka alueeseen kuuluvat Taivalkoski, Kuusamo ja Posio). Tapahtumaa sponsoroivat mm. Pölkky-konserni, Valon Kone Oy, Taivalkosken Osuuspankki, Nordea Taivalkoski, Koillismaan Osuuskauppa, Halpa-halli Juusolat, Ahman Kone ja monet muut paikkakuntalaiset yritykset. Avustusta haettiin myös muutamilta muilta kulttuurialan toimijoilta mutta ei saatu. Jokijärven kyläseura julkaisee vuosittain Jokijärven Avviisi -lehteä, jonka tuotto kokonaisuudessaan käytettiin tapahtuman toteuttamiseen. Ylivoimaisesti suurin kuluerä oli markkinointikulut ja toiseksi suurin osa kului muonitukseen. Myös palkintojen hankkimiseen ja kilpailuvälineiden eli parkkuurautojen hankintaan sekä turvavarusteisiin kului varoja. Illan tansseihin haluttiin kohtalaisen maineikas esiintyjä, jonka palkkio oli myös tuntuva. Kilpailun tapahtuma-alueelle oli yleisöllä vapaa pääsy, joten pääsylipputuloja ei syntynyt, paitsi tietysti illan tansseista. Tapahtuman tulot muodostuivat saaduista avustuksista, talkoolaisten työn osuudesta, kisaravintola- ja kioskimyynnistä sekä kilpailijoiden osallistumismaksuista.

Yhteistyökumppanit

Pölkky Oy, OSAO Taivalkosken yksikkö / metsäkoneala (koulun opettajat toimivat kilpailun tuomareina), Metsähallitus (luovutti parkattavat kuusipöllit), Metsänhoitoyhdistys, Koillismaan Osuuskauppa, Taivalkosken Osuuspankki, Nordea Taivalkoski, Juurikan Erä ry (liikenteenohjaus, järjestyksenvalvonta), SPR Taivalkosken osasto (ensiapupäivystys).

Kävijämäärä

Vuoden 2010 SM-kilpailuihin osallistui 20 henkilöä ja yleisöä paikalla oli n. 600 henkeä. Vuoden 2011 MM-kilpailuihin osallistui 50 henkilöä, mikä oli maksimimäärä, jolle voitiin kilpailu yhden päivän aikana järjestää. Yleisöä paikalle saapui yli 1300 henkeä, mikä ylitti tavoitteeksi asetetun 1000 henkeä reilusti.

Tiedotus ja markkinointi

MM-kisojen tiedotus tapahtui sanomalehdissä sekä YLE:n radiokanavalla (ohjelmassa ”Citymaalaisen laidunkausi” haastateltiin kyläpäällikköä tapahtumasta) ja televisiossa (keväällä kyläseuran järjestämä Perinnepäivä näkyi Pohjois-Pohjanmaan alueuutisissa, missä yhteydessä tiedotettiin myös tulevasta kilpailusta). Ensimmäinen markkinointitapahtuma oli Helsingin Matkamessut tammikuussa 2011. Mainoksia oli useissa sanomalehdissä (13 eri lehteä) ja kahdella kaupallisella radiokanavalla; Radio Pooki ja Radio Kajaus. Ylivoimaisesti tehokkaimmaksi tiedotuskanavaksi osoittautuivat kaupalliset radiokanavat. Lisäksi jaettiin lennäkkejä eli A4-kokoisia värikuvia sisältäviä mainoslehtisiä. Tapahtumasta tiedotettiin myös kyläseuran julkaisemassa Jokijärven Avviisi –lehdessä, jonka levikki on 20 000 kpl. Lehteä jaetaan ympäri maakuntaa kyläseuran toimesta. Tapahtumasta tiedotettiin tietysti myös kyläseuran omalla internetsivulla:  http://www.jokijarvi.com/ MM-kilpailulle luotiin oma Facebook -profiili, jossa tiedotettiin tapahtuman valmisteluista pitkin kevättä. http://on.fb.me/rpEqcx

Tapahtuman tulevaisuus, Kehittämisehdotukset

MM-kilpailut aiotaan järjestää vuosittain kesäkuun alkupuoliskolla. Kilpailun oheistoimintaa kehitetään ja sarjoja lisätään. Pohditaan mahdollisuutta järjestää kisat useampipäiväisenä tapahtumana. Alkoholin anniskelua ei edelleenkään tulla liittämään tapahtumaan sillä tapahtuma halutaan pitää perhetapahtumana, jossa nuorisolle suunnataan yhä enemmän toimintaa, sillä tapahtuman tarkoitus on katoavan kansanperinteen säilyttäminen ja välittäminen nuorempienkin sukupolvien tietoisuuteen. Mainontaa lisätään kaupallisilla radiokanavilla ja vastaavasti vähennetään sanomalehdissä.

Kemillä on sarjakuvamaailmassa vankka ja arvostettu asema, sillä sarjakuva on elävöittänyt kemiläistä kulttuurielämää jo yli 30 vuoden ajan.

Kemin sarjakuvapäivät saivat alkunsa sarjakuvaseminaarista, jonka Kemin kulttuurilautakunta järjesti  syksyllä 1981 yhteistyössä Suomen sarjakuvaseuran kanssa. Sen jälkeen tapahtumia on pidetty vuosittain. Vuonna 1993 Kemin sarjakuvapäivien järjestäminen siirtyi kokonaan Kemin Sarjakuvakeskus ry:lle.

Kemin sarjakuvapäivät ovat maailman pohjoisimmat sarjakuvafestivaalit. Vuonna 1994 Kemin sarjakuvapäivät hyväksyttiin Finland Festivalsin jäseneksi ja nimettiin vuoden euroarktiseksi kulttuuritapahtumaksi Suomessa.

Vuosien saatossa Kemin sarjakuvapäivillä on nähty vahvoja kotimaisia nimiä. Sarjakuvapäivien kansainvälistyminen alkoi kuitenkin jo vuonna 1985, kun ranskalainen ”selkeän viivan”  edustaja Serge Clerc vieraili Kemissä. Sen jälkeen arktisilla sarjakuvafestivaaleilla on vieraillut monia merkittäviä sarjakuvapiirtäjiä, käsikirjoittajia ja sarjakuvan asiantuntijoita paristakymmenestä eri maasta – kaikista maanosista Australiaa lukuunottamatta.

Sarjakuvapäivien ohjelmaan on perinteisesti kuulunut luentoja, haastatteluja, näyttelyjä, seminaareja, erilaisia palkintojenjakotilaisuuksia sekä uusien kirjojen julkaisemista.

Näyttelyt ovat Kemin Sarjavakeskuksen itse ideoimia ja tuottamia. Näyttelyissä on nähty mm. Pekka Puupää, Aku Ankka, Viivi & Wagner, Tintti, Batman, Karvinen, Asterix sekä Barbi-nukke. Eläviä sarjakuvakissoja on esitelty pari kertaa, sarjakuvakoiria kerran. Sarjakuvakeskuksen itse tuottamista näyttelyistä menestyksekkäin on ollut vuonna 1995 Tarmo Koiviston Mämmilä 20. Erikoisin puolestaan on ollut vuonna 1984 kaupungintalon hisseissä järjestetty ranskalaisen Barben eroottisten pystysarjakuvien näyttely nimeltä 2 x 13 kerrosta.

Sarjakuvapäivillä järjestetään myös sarjakuvakilpailu ja parhaat työt julkaistaan albumeina. Nykyään tapahtumassa järjestetään myös sprinttistripin Suomen mestaruuskilpailuja.

Kilpailujen lisäksi Sarjakuvapäivillä jaetaan Lempi-patsaita: Lempi Grand Prix myönnetään vuoden parhaasta kotimaisesta sarjakuvakirjasta, merkittävästä pitkäaikaisesta tuotannosta tai muusta suomalaista sarjakuvaa edistävästä teosta. Strippi-Lempi jaetaan vuoden parhaasta sanomalehtistripistä ja Lehti-Lempi kotimaiselle sarjakuvalehdelle tai kotimaista sarjakuvaa suosivalle sanomalehdelle. Lempi International myönnetään laadukkaille käännösalbumeille.

Kemin Sarjakuvapäivät on järjestetty pääasiallisesti Kemin taidemuseossa, mutta joskus myös esim. Kemin sisäsataman ravintoloissa ja Tullimakasiinissa.

Alan harrastajille ja ammattilaisille Kemin sarjakuvapäivistä on muodostunut vuoden tärkein tapaamispaikka. Kävijöitä on vuosittain n. 1000-2000 henkeä. Tapahtuma ei ole silti mikään massatapahtuma, koska alan harrastajia on sen verran vähän. Sarjakuvapäivät on kuitenkin tarkoitettu kaikille sarjakuvista kiinnostuneille, joten mukaan on pyritty saamaan muitakin kuin harrastajia. Tapahtumaa on laajennettu koskemaan myös lapsia ja nuoria. Viime vuosina sarjakuvapäiviin on kuulunutkin mm. monipuolista ohjelmaa sisältävä lasten sarjakuvalauantai. Myös anime ja magna ovat houkutelleet kävijöitä.

Sarjakuvapäivien tuottajana toimii edelleen Kemin Sarjakuvakeskus ry., joka tuottaa myös sarjakuvanäyttelyitä ja harjoittaa kustannustoimintaa. Sarjakuvapäiviä on järjestämässä yhdistyksen hallitus. n. 10 hengen voimalla.

Sarjakuvapäivien vuotuinen budjetti on noin 30.000 euroa. Tapahtuma rahoitetaan tukivaroin. Tukijoina ovat mm. Kemin kaupunki, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä eri rahastot, kuten esim. Suomen kulttuurirahasto.

Kemin Sarjakuvakeskus tekee yhteistyötä mm. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sekä Ammattiopisto Lappian kanssa. Lisäksi yhteistyössä on ollut mukana Kemin taidemuseo, Kemin kaupunki sekä useita kemiläisiä yrityksiä. Yhteistyötä tehdään myös alan muiden toimijoiden kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Kemin Sarjakuvakeskus järjestää tiedotustilaisuuksia medialle pitkin vuotta. Se tiedottaa Sarjakuvapäivistä nettisivuillaan, paikallislehdissä ja radiossa. Lisäksi toiminnasta ja tapahtumista kerrotaan erilaisissa sarjakuvatapahtumissa.

31. Sarjakuvapäivät järjestetään keväällä 2012. Sarjakuvapäivien tulevaisuus näyttää tällä hetkellä valoisalta. Rahoitus on kuitenkin aina kysymysmerkki, mutta Sarjakuvakeskus toivoo saavansa tukea myös tulevaisuudessa. Uusia festaritiloja on kartoitettu, joten seuraavat Sarjakuvapäivät saatetaan järjestää uusissa tiloissa.

Kajaanin kulttuuritoiminta on kaupungin kokoon nähden vireää ja monipuolista. Kaupunki onkin onnistunut tuottamaan kulttuuripalveluja erilaisille ja eri-ikäisille ihmisille. Monipuolisesta kulttuuritarjonnasta on tullut keskeinen osa Kajaanin vetovoimaisuutta.

Teatteritoiminnalla on Kajaanissa pitkät perinteet. Vanhassa kaupungintalossa sijaitseva Kajaanin kaupunginteatteri, joka toimii myös Oulun läänin alueteatterina, on Kainuun ainoa ammattiteatteri. Se on vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisesti tunnustettuna teatterina tasokkaiden esitystensä ansiosta. Alueteatterin kautta kaupunginteatteri tuottaa esityksiä erityisesti lapsille ja nuorille koko entisen Oulun läänin alueelle. Se tekee myös taidekasvatustyötä ja organisoi tapahtumia.

Matti ja Piru -näytelmä

Entisessä poliisitalossa sijaitsevan Kajaanin taidemuseon työ painottuu taidekasvatukseen. Vaihtuvissa näyttelyissä voi nähdä kansainvälistä ja paikallista taidetta sekä visuaalista kulttuuria hyvinkin monipuolisesti.

Kainuun museo puolestaan esittelee kävijöilleen Kainuun historiaa ja kulttuuria esihistoriasta aina 1900-luvun puoliväliin asti. Tämän lisäksi museo järjestää vaihtuvia näyttelyitä sekä tallentaa ja tutkii Kainuulle tärkeää kulttuuriperintöä.

Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskuksessa toimivat Kainuun musiikkiopisto, Kaukametsän opisto (kansalaisopisto) ja Kaukametsän kongressikeskus. Kaukametsä järjestää vuoden mittaan erilaisia konsertteja ja kulttuuritapahtumia, joista suurimpia ovat Kajaani Tanssii, Runoviikko sekä Kaukametsän kulttuuriviikko.

Kainuun musiikkiopisto tarjoaa opetusta lähes tuhannelle kainuulaiselle lapselle ja nuorelle. Yhteistyössä Kajaanin Tanssiteatterin kanssa se järjestää vuosittaisen Kajaani Tanssii -tapahtuman, johon sisältyy Uudet tanssit -koreografiakatselmus, workshop-työskentelyä, näytöksiä sekä tanssivierailuja kouluihin ja päiväkoteihin.

Kesäisin järjestettävä Kajaanin Runoviikko on lausuntaan ja runon esittämiseen keskittyvä festivaali, jossa myös musiikki ja erityisesti sävelletty runous ovat mukana. Vuosien saatossa perinteeksi muodostuneet tapahtumat, kuten Eino Leino -iltamat, Veikko Sinisalo -stipendirahaston kirkkoilta, Maakunnat kohtaavat -kilpailu sekä Vuoden nuori lausuja -kilpailu muodostavat hyvän pohjan uusille ensi-illoille ja kiinnostaville esityksille.

Kaukametsän kulttuuriviikko järjestetään myös vuosittain. Se on kajaanilaisten kulttuurilaitosten ja yhteisöjen tapahtuma, johon sisältyy Kaukametsän opiston opiskelijatöiden näyttely, kulttuuriviikon vuosittain vaihtuvaan teemaan liittyvä seminaari sekä kulttuurimarkkinat.

Kajaanista löytyy tietysti myös Kajaanin kaupunginkirjasto, joka toimii samalla Kainuun maakuntakirjastona.

Linkki Kajaanin kaupunginkirjastoon

Kajaanin kaupunginteatteri on toiminut vuodesta 2008 lähtien liikelaitosmuotoisena teatterina. Sitä johtaa kaupunginhallituksen asettama johtokunta, jonka jäsenistössä on neljä poliittista päättäjää, kaksi teatterin henkilökunnan edustajaa ja yksi Oulun läänin alueteatterineuvottelukunnan edustaja. Muut kulttuuripalvelut kuuluvat sivistyslautakunnan alaisuuteen. Kulttuuripalvelujen johtaja vastaa niin Kaukametsästä, Kajaanin kaupunginkirjastosta, Kainuun museosta kuin Kajaanin taidemuseostakin. Kulttuurisihteeri hoitaa ainoastaan Kaukametsän toimintoja.

Kaupunki tiedottaa aktiivisesti kulttuuritapahtumistaan nettisivuillaan, Kainuun Sanomissa, Koti-Kajaanissa, Kainuun Radiossa sekä Radio Kajauksessa.