Opetusministeri Jukka Gustafsson Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun vieraana Kemissä joulukuussa 2011. Kuva: Jatta Heino
Syksyllä 2011 seksikkäiksi uutisaiheiksi nousseet ammattikorkeakoulujen aloituspaikkavähennykset koskettavat laajalti lähes koko maata. Ne eivät siis kohdistu vain pohjoisen kouluihin ja kulttuurialalle, kuten täällä kaiken mesoamisen keskellä on saattanut ymmärtää. On väistämätöntä, että joillekin nakki napsahtaa. Ikävää on, jos se on oma koulu.
Joka tapauksessa se ihmetyttää, että ammattikorkeakoulu-tason opiskelumahdollisuuksia ylipäänsä niukennetaan. Sen verran moni jää edelleen jokaisessa yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa. Ja laulu jatkuu monen ulos jääneen kohdalla sitä rataa, että töitäkään ei ole tarjolla jne.
Minä taisin käydä peräti yhdeksässä pääsykokeessa, ennen kuin minut hyväksyttiin jatko-opiskelemaan ensimmäiseen kouluun (Kemi-Tornion AMK), jossa siis nyt vaikutan. Ylioppilaaksi kirjoittamisen ja tämän hetken väliin mahtui melko paljon turhautumista, työttömyyttä, työharjoittelua, kansanopistoa ja lopuksi, luojan kiitos, vähän oikeita töitäkin.
Yritän vain sanoa, että onhan se ihmeellistä, miten maailman kutakuinkin väkiluvultaan pienimmässä hyvinvointivaltiossa ei ole tarjota kaikille nuorille etenemismahdollisuuksia ja opiskelupaikkoja. Ja miksi tätä yritetään edelleen tehdä vaikeammaksi? Samalla ollaan niin hiton huolestuneita nuorten syrjäytymisestä. Elämässä ei saa mitään liian helposti, mutta kyllähän parikymppisillä opiskelijoiksi aikovilla alkaa olla jo liikaa kapuloita rattaissa.
Tulevat kulttuurialan ammattikorkeakoulujen aloituspaikkavähennykset koskevat opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan huonosti menestyviä koulutusohjelmia. Nämä sijoittuvat lähes kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleviin maakuntiin.
Samaan aikaan kuulee yllättävästi juttuja siitä, kuinka nämä muualta tulevat kulttuurialan ”huonosti menestyvien koulutusohjelmien” opiskelijat vievät ammattitaidollaan pääkaupunkiseudun parhaimmat työharjoittelupaikat. Ja kuinka suurien kaupunkien, hienojen koulujen luentosaleissa lähinnä puhutaan asioiden tekemisestä, kun taas esimerkiksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa keskitytään tekemiseen. Ollaanko opetusministeriössä asioista todella näin tietämättömiä? Onko media-alan työnantajien mielipidettä asiaan tiedusteltu? Veikkaanpa, että ei ole.
Lassi Mustonen
Viestintä11
