Interaktiivisuutta ja pelejä opetuksessa

Jokahuhtikuinen Interaktiivinen tietotekniikka koulutuksessa –konferenssi Aulangolla keräsi jälleen yhteen innostunutta koulutuksesta ja opetuksen kehittämisestä kiinnostunutta väkeä. Itse olin AKTIIVI Plus -hankkeen Toripaikalla lähes kaksi päivää enkä juuri ehtinyt osallistua esityksiin mutta sitäkin tarkemmalla korvalla kuuntelin esityksissä käyneitä ihmisiä, vähän silläkin mielin, että mikäs se on se tämän vuoden ”hypetys”. Edellisellä kerralla osallistuessani ITK-päiville kuumin aihe oli ilman muuta täppärit, tabletit.

Tällä kertaa osallistujien puheissa kiersi pelit oppimisen apuna, ja konferenssin teemanakin tänä vuonna oli Tulevaisuus pelissä. Pelien käyttö oppimisessa tuntui tehneen harppauksen eteenpäin, ja pääsin kuulopuheista käsitykseen, että nyt pelejä käytettäisiin luontevasti ihan tavallisena opiskelutapana, viihdetyylisen ”kerran viikossa siihen ainoaan ATK-luokkaan pelaamaan pääsemisen” sijaan. eEemeli-palkinnon vei tänä vuonna Eedu Elements- matematiikkapeli, jossa hiiret alkavatkin pärjätä kissoille älyssä. Käy tutustumassa!

Itse taas vakuutuin siitä, että lisätty todellisuus tulee pelien rinnalla hiljalleen muuttamaan opiskelua ja oppimistapoja, ja vie oppimista edelleen myös luokkien ulkopuolelle. Oikeastaan koko termi oli minulle vieras, ja kävinkin katsomassa yhden esityksen, jossa lisättyä todellisuutta on käytetty autoalan opiskelussa, Sastamalassa. Opettaja Veijo Huju, joka kokemuksistaan kertoi, oli vakuuttava: luki- tai oppimishäiriöisiä on nykyään 7-8 % opiskelijoista, joten vaikkapa auton vaihteensiirron opiskelu voi olla pelkkänä ”kuivana” tekstinä huomattavasti hankalampaa kuin kuvallisena 3D-animaationa, jossa itse pääsee vaikuttamaan näkymään erikoislasien ja hiiren avulla. Opettaja sanoikin opiskelijoiden kokemuksena olleen, että todella hankalat asiat eivät enää olekaan niin hankalia. Opiskelijoita voi myös motivoida ihan erilailla: kun nopeammin oppiva opiskelija etsii ohjelman kanssa käytettävien erikoislasien läpi vian ja korjaa sen, ja kun huomataan ja varmistetaan, että tämä henkilö jo osaa, hänet voi jo päästää vaikka ekaluokalla tekemään yleensä vasta kakkosvuosikurssilla eteen tulevia korjauksia oikeaan autoon.

Opiskelijat olivat pitäneet lisätyn todellisuuden käyttämistä ylivoimaisena oppimismenetelmänä. Mitä mahdollisuuksia se tosiaan antaakaan, muillekin aloille, jossa kaikkea ei pääse purkamaan osiksi? Lueskelin junamatkan ratoksi pätevän oppaan Viisautta virtuaalimaailmoihin ja lisättyyn todellisuuteen, josta perusasiat minullekin selvisivät. Opas löytyy myös verkosta.

Kuvassa näytetään miten autoalan lisätyn todellisuuden ohjelma toimii.

Lisättyä todellisuutta autoalalla.

Lisättyä todellisuutta autoalalla.

 

 

Opiskelijat hereille!

Kyselin verkossa opettavalta Marjo Jussilalta aiheesta ”miten aktivoit opiskelijoitasi virtuaaliopetuksessa?”.

Marjo opettaa Liiketalouden aikuisopiskelijoille Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta –opintojaksoa, joka on peräti viiden opintopisteen laajuinen; pitemmän päälle pelkkä luennointi saattaisi puuduttaa sekä opiskelijoita että opettajaa. Tässä eVinkissä on Marjon konsteja opiskelijoiden aktivointiin.

Kysymys = K

Vastaus = V

 

K: Mistä iLinc-tuntisi koostuvat, Marjo?

V: Suunnittelen tuntini etukäteen tarkasti ja aktivoin opiskelijoita monipuolisesti. Tällä hetkellä ryhmä, jota opetan, on iso: 40 opiskelijaa.

K: Millainen on tyypillinen tuntisi vai onko sellaista?

V: Esimerkiksi alussa pidän 15 minuutin tai puolen tunnin alustuksen, sitten voi olla vaikka ryhmätehtävä, joka puretaan vaikkapa siten, että yksi joka ryhmästä esittelee yhteistyön tuloksesta kahdessa minuutissa ydinkohdat, sitten vaikkapa katsotaan Youtube-video, jonka pohjalta opiskelijat saavat pohdintatehtävän ja kaikki käyvät laittamassa oman vastauksensa esimerkiksi yhteiseen Mind Mapiin. Ja koko illan kulku on suunniteltu samalla tavalla lähes minuutilleen, välillä voi olla vaikkapa paritehtäviä.

iLincin pienryhmätiloihin olen tehnyt kullekin ryhmälle oman tehtävänsä PowerPoint-diaksi ja vien sen ryhmän Contentiin, jotta se on opiskelijoiden käytössä myös ryhmätyön ajan. Piipahdan myös itse katsomassa onko ryhmissä ongelmia, ja valvon mahdollisia ryhmästätippujia ja kysyjiä pääluokassa ryhmätyön tekemisen ajan. Täältä olen löytänyt sosiaalisen median työkaluja, joita voi käyttää kirjautumatta.

K: Mitä menetelmiä käytät opiskelijoiden aktivointiin?

V: käytän aika paljon verkosta löytyviä ilmaisia ja yhteisöllisiä työkaluja, esimerkiksi Moodle-kurssiympäristöön tarpeen mukaan laittamiani Etherpadia, Corkboardia  tai Text2MindMappia (linkki), joihin voi aina palata myös Moodlen linkistä. Ja esimerkiksi jos tarvitsen aikaa tiettyjen ryhmien jakamiseen, teetän opiskelijoilla virkistyspähkinän, joka voi aiheeltaan olla ihan muuta kuin mitä juuri opiskellaan. Heti alussa annoin 15 minuuttia aikaa ryhmäkohtaisten pelisääntöjen ja työkalujen  sopimiseen iLincissä. iLincin opiskelijoiden ryhmätyötiloja opiskelijat käyttävät aktiivisesti tuntien ulkopuolella.

K: Miten Moodlessa aktivoit opiskelijoita?

V: Moodlessa käytän usein tietokantoja tehtävien palautuksissa, että kaikki pääsevät oppimaan toisten palauttamista töistä, samoin käytämme ryhmäkohtaisia Moodlen Wikejä, ja keskustelualueet ovat myös aktiivisessa käytössä. Opiskelijat käyttävät myös esimerkiksi Google Drivea ja Facebookia omaehtoisesti.

Kiitos Marjolle!

Tässä alla vielä autenttinen kuva Marjon tunnilta, opiskelijoiden täyttämät muistilaput korkkitaululla.

marjonkorkkitaulu

Kuva: Marjo Jussila

Joskus pitää käyttää kiertotietä

iLinc-luokissa on kätevä Content (”Sisältö”)-paikka, jonne PowerPoint-esitykset voi ladata valmiiksi ja jossa ne ovat aina iLinc-tilan ”omistajan” (opettaja, kokouksen pj) saatavilla ja iLinc-tunnilla tai kokouksissa esitettävissä. iLinc11-versiossa on muutaman kerran törmätty tapaukseen, että kuvat eivät näykään PowerPoint-esityksessä, joka Contentiin on viety.

Tarkista että et ole vain kopioinut ja liittänyt kuvat, vaan ihan oikesti lisännyt ne PowerPoint-ohjelman Lisää -> Kuva -toiminnolla. Tallenna kaiken varalta .ppt -muodossa, eli siinä vanhemmassa muodossa.

iLinc korjaa tuota vikaa parhaillaan. Sillä välin voit myös kokeilla seuraavaa: avaa PowerPoint -esityksesi OpenOffice (Libre Office) toimistopaketin esitysgrafiikkaohjelmassa (Impress) ja tallenna se siellä muotoon: *.ppt (eli vanhempaan PowerPoint-formaattiin). JOs esitys sisältää OLE-objekteja (”kuva” joka on tuotu esimerkiksi Wordistä (OLE-objektin huomaa siitä, että siinä on normaaliin kuvaan verrattuna erillaiset kehykset), niin näistä OLE-kuvista otetaan hiiren oikealla Leikkaa-komento ja sitten liitetään takaisin samaan paikkaan. Eli yksinkertaisesti ohje menee näin: Avaa esitys Open officessa (Libre Officessa) -> Tallenna muodossa esityksennimi.ppt -> vie esitys iLinc11 -version Contentiin normaalisti.

impress



Tämä tietenkin vaatii sen että koneella on tai koneelle asennetaan ilmainen OpenOffice (LibreOffice) -toimistopaketti.
Jos PowerPointin muokkaus tuntuu liian työläältä, ota yhteyttä meihin tukihenkilöihin niin me teemme korjauksen puolestasi :)



Muuten!
Joko olet tutustunut näistä vuosien saatossa ilmestyneistä eVinkeistä tehtyyn etä- ja verkko-opetuksen käsikirjaan, josta voi löytää apuja sekä verkko- ja etäopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen? Vilkaise, löytyy tästä tekstin seassa olevasta linkistä :)


iLincin jako – katosiko näkymäsi?

iLinc11:ssa voi yhä paremmin keskittyä opetettavaan asiaan. Opettajan jakaessa materiaalia (sovelluksia) sekä opiskelijoilta että opettajalta katoavat näkyvistä iLincin työkalut, eli hallintaosat, kuten Osallistujalista (Attendees) ja Chatti. Opiskelijalta nämä työkalut katoavat, kun opettaja jakaa sovelluksen, joka on koko näyttö -tilassa eli ohjelma on suurennettu koko näytön kokoiseksi. Jos ja kun opiskelija silti haluaa nähdä vaikka mitä chatissa tapahtuu, hänen pitää viedä hiiri aivan näytön ylälaitaan, jolloin avautuu työkalupalkki ylälaitaan, valita avautuvasta valikosta Exit fullscreen, eli poistua koko näytön tilasta, ja hop, iLincin luokkatila näyttää ihan siltä kuin ennenkin.

opiskelijanpalkki

Opiskelijan työkalupalkki

 

Opettajan työkalujen kadotessa hän voi samalla lailla viemällä hiiren ihan näytön ylälaitaan hakea työkalut käyttöönsä. Opettaja voi valita Containers-”säiliöstä” haluamansa työkalut itselleen tai kaikille muillekin kelluviksi ikkunoiksi.

Opettajan työkalupalkki:

Opettajan yläreuna

Opettajan työkalupalkki

Containers-kuvakkeesta aukeava valikko, josta opettaja voi avata joko itsellee tai kaikille muillekin kelluvia ikkunoita:

Kelluvien työkalujen valikko

Kelluvien työkalujen valikko

  Kokeile itse ;)

Aaah, avointa tietoa!

Minulla oli mahdollisuus päästä hetkeksi kärpäseksi kattoon Open Knowledge Festivalissa Helsingissä viime viikolla. Koko viikon kestäneessä festivaalissa keskityttiin tarkastelemaan avoimen tiedon hyötyjä sekä sitä, mitä vaikutusta tiedon avoimuudella on yhteiskunnassa. Tapahtumia oli järjestetty useissa Aalto-yliopiston toimipaikoissa ja minä pääsin seuraamaan torstaina iltapäivällä Aalto Pro-tiloissa järjestettyjä PechaKucha-esityksiä ja Kalamaljakeskustelua.

PechaKucha on konseptina mielenkiintoinen ja helppo seurata, kun esitys pysyy mitaltaan kohtuullisena ja vauhdikkaana eikä katsoja väsähdä kesken kaiken. Omassa PechaKucha-esityksessään ”Open Education Is Already Here” Vesa Linja-aho kertoi esimerkin avoimuudesta: hän aikoo tehdä matematiikan oppikirjan verkkoon kaikkien käytettäväksi yhdessä muutaman kollegan kanssa, viikonlopun aikana lokakuussa.

Vesa Linja-aho ja avoimet oppimateriaalit

Vesa Linja-aho ja avoimet oppimateriaalit

Elias Aarnio painotti omassa esityksessään että pelkkä avoin saatavuus (”free”) ei ole vielä riittävää vaan vapaa muokattavuus vasta tekee asioista oikeasti avoimia. PechaKucha-esityksiä seuranneessa kalamalja-keskustelussa (mikä sekin oli mielenkiintoinen vertaiskeskustelukonsepti) kuului myös hiukan kritiiikkiä täysin avoimeen muokattavuuteen: jos teen verkkoon omalla nimelläni täysin vapaan materiaalin, ja joku käy muokkaamassa tai lisäämässä virheellisestä tietoa, virheet tulevat minun piikkiini. No, jos kävijöistä jää jälki, niin niinhän ei käy? Tarkoittaako täysin avoin myös anonyymia, ei kai?

Kalamaljassa keskusteltiin myös suurten online-kurssien (MOOC = Massive Open On-line Courses) hyvistä ja huonoista puolista. MIT-yliopisto Massachusettissa USA:ssa on järjestänyt jo kauan kaikille avoimia verkkokursseja, joissa saattaa olla jopa 10 000 osallistujaa. ”Unlocking Knowledge, Empowering Minds” – väljällä käännöksellä järjen vahvistamista tiedon avaamisella. Osallistujien arviointi oli yksi teema, joka puhututti osallistujia, samoin opiskelun sosiaalisuuden mahdollinen väheneminen, puhumattakaan siitä, että hyväksytäänkö nämä suoritukset muualla. Mutta ajatelkaapa sitä tiedon ja kehittymisen määrää, mikä olisi mahdollista saada sekä yksilönä että yhteisönä, kun kaikkien olisi mahdollista opiskella kaikkea haluamaansa maantieteestä ja aikatauluista välittämättä, huh huh :)

Lukuvuosi käyntiin jälleen muutosten siivittämänä

Olette varmaankin jo huomanneet että pääetäopetus/opiskeluohjelmat ovat muuttuneet sitten viime kevään. Kevään eVinkeissä jo hiukan pohjustimme asiaa ja esittelimme uusia toimintoja. Nyt ovat vauhdissa koulutukset joka yksikössä, sekä opettajia että opiskelijoita opastetaan Moodle 2.3:n ja iLinc 11:n käyttöön.

Muutoksia ei ole kovin paljon, eikä tarvitse hätääntyä, jos kaikki ei heti muistu mieleen. Ohjelmat ovat onneksi samat, versiot vaan paranneltuja. Muutamat opettajat ovat kysyneet, että miksi me aina näitä ohjelmia vaihdamme. Kehittäminen ja ominaisuuksien parantaminen ovat avainsanat näihin muutoksiin. Lisäksi ohjelmien kehittäjät jättävät vanhentuneet ohjelmat ilman tukea, ja silloin olisimme kohta liemessä. Pientä lisästressiä uusien ominaisuuksien opettelu voi tuoda, mutta onneksi ihminen on oppivainen, tukea on saatavilla ja kohta etä- ja verkko-opetuksen ja -opiskelun työkalut ovat taas hallussa.

eOppimiskeskuksen henkilökunta tekee kaiken voitavansa opetuksen ja oppimisen sujuvuuden takaamiseksi. Olemme teitä varten ihan pienimmässäkin asiassa. eTukipalvelut –sivulta löytyy yhteystietomme otsikon PÄIVYSTÄVÄ TUKIHENKILÖ perässä olevasta pienestä punaisesta ”puhelinkirjasta” sekä juuri sillä hetkellä päivystävät tukihenkilöt kyseisen otsikon alta.

Toivotamme hyvää ja inspiroitunutta lukuvuoden alkua!

Kuulasta ja rauhallista syksyä!

Kuulasta ja rauhallista syksyä!

Vain muutos on pysyvää: Moodle 2.3:n uusia ominaisuuksia

Moodle kakkoseen (2.3) joka meilläkin on syksyllä käytössä, tulee muutamia muitakin elämää helpottavia toimia, kuin joita viimeaikaisissa eVinkeissä on esitelty. Yksi pieni mutta kätevä uusi ominaisuus tulee olemaan pelkkä otsikon muokkaus: nykyisessä versiossa täytyy avata koko tehtävän tai materiaalin muokkausikkuna jos haluaa muokata kohteen nimeä, mutta uuteen Moodleen tulee työkalu, jolla saa auki ihan vain nimenmuokkauskentän samalla sivulla pysyen. Hurraa!

Uudessa Moodlessa voi myös säätää oman kurssinsa etusivun näkymän siten, että kaikki aiheet näkyvät otsikkotasolla kurssin etusivulla ja kun aiheen otsikkoa napsauttaa hiirellä, avautuu vain tämä yksi aihe sisältöineen sivulle, jolloin vältytään sivun vierittämiseltä ja asiat pysyvät ehkä hallittavampina, kun näkyvissä on vain yhden aiheen materiaalit, tehtävät ja muut aktiviteetit kerrallaan.

Kuvia näistä näkymistä en tähän laita, koska meilläkään eOppimiskeskuksessa ei vielä ole tuota 2.3-versiota käytössä mutta tästä linkistä löytyvässä englanninkielisessä videossa näkyy sekä nämä kaksi uutuutta, että muutama muukin uusi kätsy toiminto.

eVinkki ilmestyy tälle lukuvuodelle vielä viikon päästä maanantaina mutta tässä alla kuvan muodossa jo hieman esimakua kesään virittäytymiseen. Hyvää kesän alkua kaikille!

Hyvää kesän alkua

ITK 2012 ja mitä siitä jäi käteen?

Yhden osallistujan vallan subjektiivinen jälkipala

Kävin ITK:ssa viimeksi toissa vuonna ja ilmiselvin ero edelliskertaan oli, että lähes kaikki osallistujat – aina kun tilanne mahdollisti – kaivoivat nyt hiukan piiloylpeinä tablettinsa syliin tai pöydälle komeilemaan, riippumatta siitä tuliko sitä siinä käytettyä vai ei. Minä myös. Toissavuonna niitä ei vielä juuri näkynyt.

Suurimman hypetyksen kohteena olikin ehkä eniten juuri tablettien käyttö opetuksessa. Muutakin mobiiliutta oli, mutta vähemmän. Tablettien käyttökin on hiukan ristiriitaista: rahaa puuttuu hommata kaikille oppijoille omat laitteet, joten soveltaen niitä kokeiltiin ryhmätöissä ja pistetyöskentelyssä. Tablettien yksi pääominaisuus, vehkeen personoiminen yhdelle käyttäjälle, jää silloin pois.

Hyödyllisin tilaisuus itselleni oli Suomessa rutkasti painoarvoa omaavien ammattilaisten esitys avoimista oppimisratkaisuista ja niiden toivottavasta tulevaisuudesta. HAMK:in Leena Vainion mainion alustuksen jälkeen äänessä kyseisessä teemaseminaarissa olivat Jouni Kangasniemi Opetusministeriöstä, Anne Rongas Suomen eOppimiskeskuksesta ja AVO-hankkeesta sekä Tarmo Toikkanen Aalto-yliopistosta.

Leeva Vainio (HAMK) alusti avoimiin oppimisratkaisuihin
Leena Vainio (HAMK) alusti avoimiin oppimisratkaisuihin täyteen tuupatussa seminaaritilassa

Jouni Kangasniemi totesi valtioneuvoston tehneen viime vuonna periaatepäätöksen avoimesta datasta. Uuden  ja avoimen opetussuunnitelmatyön perusajatuksena on miettiä mitä koulusta valmistuvan pitäisi osata v. 2025. Suunnitelmatyöhön saisi osallistua kaikki opettajat: mitä opiskelijan osaaminen on tulevaisuudessa, mitä se vaatii opettajalta ja mitä tarkoittaa se opettajankoulutuksessa. Myös opettajien osaamistasot, ope.fi, on syytä päivittää.

Anne Rongas mainitsi opettajankin olevan koulussa yksi oppija muiden joukossa. Hän toivoi koulut nähtävän osaamiskeskittyminä ennemmin kuin erilaisia asioita osaavien opettajayksilöiden työpaikkana, kouluissahan on töissä muitakin henkilöitä kuin opettajia. Rongaksella oli myös mainio perustelu datan avoimuuteen: miten koko ihmiskuntakaan muuten kehittyy, kuin ratkomalla yhdessä ongelmia. Jos kaikki nyhräävät omissa nurkissaan tai omissa pienissä nuotiopiireissään, ei edistymistä paljoa tapahdu?

Tarmo Toikkanen totesi avoimuudesta puhuessaan, että netissä  julkisesti oleva materiaali ei vielä ole avointa. Materiaali pitäisi vielä muistaa merkitä vaikka CC-lisensseillä, jotta se avoimuuskin syntyisi. Toikkanen mainitsi esimerkkinä MIT-yliopiston USA:ssa, jossa on jo 10 vuoden ajan ollut kaikki oppimateriaali vapaasti kaikkien saatavilla verkossa.

Eikö olisikin ihanaa ja väheneviä resursseja tehokkaasti käyttävää ajattelua, ettei kaikkien tarvitsisi keksiä sitä kuuluisaa pyörää itse uudestaan ja uudestaan myös täällä koto-Suomessa?

(Edit: esiintyjien järjestys saattoi olla myös toinen, nimim: muistiinpanot sekaisin;))

Mitä uutta Moodle2 tuo?

Kuuntele pieni johdanto:

Audio clip: Adobe Flash Player (version 9 or above) is required to play this audio clip. Download the latest version here. You also need to have JavaScript enabled in your browser.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia saavat Moodlesta parannetun version käyttöönsä seuraavan lukuvuoden alkaessa. Päivitys Moodlekakkoseen tuo tullessaan joitakin muutoksia. Eräs perusmuutos on navigoinnin muuttuminen, eli ”kulkeminen” Moodlessa muuttuu.

Uudessa versiossa navigointi toimii nuolia klikkaamalla, jolloin aukeaa lisävalintoja. Ensimmäisessä kuvassa navigointipalikka on perustilassa:

Navigointi Moodle kakkosessa

Navigointi Moodle kakkosessa

 

 

 

 

 

 

 

Nuolia tai mustia kolmioita, miten kukanenkin nämä symbolit mieltävät, auki klikkaamalla näkymä näyttää opettajan silmin vaikkapa tältä:

Navigointi Moodlekakkosessa, kuva 2.

Navigointi Moodlekakkosessa, kuva 2.

 

 

 

Jonkin aikaa uutta navigointia kokeilleena tuntuu tämä tapa helpolta ja järkeenkäyvältä tavalta kulkea Moodlessa :)

 

Kunhan päästään Moodle kakkosen toiminnoissa vielä eteenpäin, tulee vastaan todella elämää helpottavia toimia, kuten objektien siirto raahaamalla paikasta toiseen.

Jännittäviä aikoja edessä :)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tabletti opiskelijan näkökulmasta

Tammikuussa tässä eVinkissä Anu Pruikkonen kirjoitti tabletin käytöstä työssä. AVO-hankkeen aloittama hipaisu-wiki tarjoaa myös lisätietoa hipaisulaitteista, kuten tableteista.

Opiskelijallekin nopea tiedonhankinta ja -tuottaminen on tärkeää. Auttaisikohan siinä tabletti?
Ei siis sellainen apteekista saatava, vaan ihan tietokone- tai puhelinliikkeistä löytyvä täppäri, joka ymmärtää sekä langattomien verkkojen että mokkulan päälle ja josta löytyy kamerat eteen ja taakse ja videokamerakin  tietty. Virrankesto tämmöisellä masiinalla on kännykän ja läppärin väliltä, eli ahkeralla käytöllä joka yö pitäisi kytkeä virtapiuhan päähän.

Ja mitä sellaisella yleensä edes tehdään?
Katsotaanpa tältä allaolevalta videolta (kesto 3:18 min).

Viikon eVinkki eOK from Sirpa Kokkonen on Vimeo.

 

 

Sharing Buttons by Linksku