Verkkoyhteisöt opetuksen, opiskelun ja oppimisen tukena – esimerkkinä Facebook

Tekniikka muuttuu koko ajan käyttäjäystävällisemmäksi, eikä sosiaalista mediaa hyödyntävien kirjoittajien tarvitsen enää olla ”tietokoneammattilaisia”. Tässä blogikirjoituksessa keskityn verkkoyhteisöjen (lähinnä Facebookin) hyödyntämiseen opetuksessa. Tarmo Toikkasta lainaten, tarkkaan ottaen oikeampi nimitys yhteisöille olisi sosiaalinen verkostopalvelu, sillä yhteisöistä voidaan puhua vasta sen jälkeen, jos sen käyttäjät muodostavat pitkäaikaisen yhteisön, jolla oma toimintakulttuurinsa, vaihtuva jäsenistö ja omat tavoitteensa. Sosiaalisista verkostoista puhutaan kuitenkin yleisesti yhteisöinä ja yhteisöpalveluina. Yleisten yhteisöjen kaksi suurta nimeä ovat MySpace ja Facebook.

Facebook on yhteisö, jossa voi oman kiinnostuksena mukaan ylläpitää ihmissuhteita, tavata uusia ihmisiä, pelata, tehdä erilaisia testejä jne.. Voit myös liittyä erilaisiin ryhmiin, joiden teemoina voi olla mikä tahansa kiinnostuksen kohde. Ihmiset viettävät Facebookissa vapaa-aikaansa, mutta osa myös verkoistoituu siellä pääasiassa työtehtäviään varten. Monet tapahtumat, kongressit ym. ylläpitävät facebookissa omia ryhmiään, joissa osallistujat voivat vapaasti keskustella ennen ja jälkeen tilaisuuden. Esimerkkinä mainittakoon Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa (ITK) –kongressi. Lisää tietoa facebookin perusteista löydät halutessasi Ari Haasion teoksesta ”Facebook –opas”.

Facebookin ohella esimerkiksi Ning on myös helposti hallinoitava verkkoyhteisö. Nämä, kuten myös useimmat sosiaalisen median työkalut, ovat maksuttomia. Miten sitten verkkoyhteisöt soveltuvat opiskeluun, opetukseen ja oppimiseen? Verkkotutkija  Kari A Hintikan mukaan alkuvaiheessa onnistumisen edellytyksiä on kolme: ”Etätyöskentelystä huolimatta on järjestettävä riittävän usein lähitapaamisia, joissa kootaan aiempi tuotanto, tehdään yhteisiä etenemisvalintoja ja keskustellaan eri ratkaisuista. Kolmanneksi, opiskelijat tarvitsevat neuvontaa ja tukea myös virka-aikojen ulkopuolella.”

Vinkkinä niille opettajille, jotka haluaisivat käyttää esimerkiksi Facebookia opetuksessa, mutta eivät välttämättä halua liittää Facebook –kaverikseen opiskelijoita, voisivat he perustaa vaikkapa tiettyä kurssia varten Facebook –ryhmän ja kutsua sinne opiskelijoita. Tämä ryhmä voisi toimia niin sanottuna ”vapaan’ keskustelun väylänä, jossa opettaja voisi halutessaan ohjata keskustelua haluamaansa suuntaan. Näin useat opettajat ovat toki jo tehneetkin! Verkkoyhteisöjen etuina ovat ainakin vuorovaikutuksen tehostuminen, nopean tiedon luonti ja jakaminen, avoimuus, yhteisöllisen ja prosessimaisen työskentelyn tukeminen sekä tiedon tallentuminen ja läpinäkyvyys.

Facebook verkkokurssialustana on saanut myös kritiikkiä. Jere Majava pohtii blogissaan kriittisesti Facebookin tekijänoikeuksia sekä esimerkiksi sitä, että Facebook on ensijaisesti ystävä- ja kaveriverkosto, jossa käytävää viestintää on vaikea asemoida perinteisellä yksityinen-julkinen -asteikolla. Sopivan neutraali ja opetuskäytössä toimivaksi havaittu sosiaalinen verkostopalvelu on Ning. Palveluun on mahdollista perustaa verkostoja vaikkapa kurssia tai projektia varten ja profiilien lisäksi palvelusta löytyy esimerkiksi keskustelupalsta sekä verkoston sisäiset blogit.

RSS-syöte tämän artikkelin kommenteille. TrackBack URI

Leave a Reply

You must be logged in to post a comment.

Sharing Buttons by Linksku