Elävä Lappi – Living Lab

Projektipäällikkö Marika Saranne avasi Elävä Lappi -hankkeen innovaatioseminaarin Tornion VPK:n talossa.

Tiistaina 7.5.2013 järjestetyssä Elävä Lappi -hankkeen loppuseminaarissa kekseisenä teemana oli innovaatiot – niin erilaiset innovaatio-oivallukset kuin myös erilaiset tavat innovoida ja oivaltaa. Torniossa, VPK:n talossa järjestetty seminaari pyörähti käyntiin raikkailla hedelmäsmoothieilla, ja hankkeen projektipäällikkö Marika Saranne toivotti juhlaväen tervetulleeksi tapahtumaan.

Ravintolapäivän edustaja Jyrki Vanamo muistutti internetin voimasta ihmisten osallistamisen apuna.

Ensimmäisenä lavalle nousi Jyrki Vanamo, joka on ollut järjestämässä huimaan suosioon noussutta Ravintolapäivä-tapahtumaa.  Ravin-tolapäivä on hyvä esimerkki siitä, kuinka pienen kaveriporukan alulle panema, alun perin kansalaistottelemattomuuspäiväksi suunniteltu tapahtuma nousi sosiaalisen median välityksellä koko kansan huulille ja sittemmin jopa maailmanlaajuiseksi tapahtumaksi. Vanamo painottikin, että nykyaikana erilaisista asioista ja tapahtumista voidaan tehdä ilmiöitä juuri internetin kautta. Sosiaalisen median sovellukset tarjoavat myös yhden ratkaisun siihen, miten ihmisiä voidaan osallistaa ihan nollabudjetillakin.

Talk show’ssa keskusteltiin hankkeen annista eri osallistujille (käyttäjä, kehittäjä, hyödyntäjä, mahdollistaja).

Iltapäivä käynnistettiin talk show’lla, jossa ääneen pääsivät Elävä Lappi -hankkeen eri osapuolten (käyttäjä, kehittäjä, hyödyntäjä, mahdollistaja) edustajat. Keskustelua ohjasi Reetta Koski Ideakoski Ky:stä, ja osallistujina paneelikeskustelussa nähtiin Rajalla På Gränsen -kauppa-keskuksen johtaja Jukka Korpimäki, Team Botnian toimitusjohtaja Risto Alaheikka, palvelumuotoilun ja yhteis-kehittämisen asiantuntija Essi Kuure Lapin yliopistosta sekä opiskelijat Heidi Pikkuhookana (KTAMK) ja Miika Tuominen (RAMK). Talk show’ssa painottui muun muassa se, miten eri toimijat ovat henkilökohtaisesti hyötyneet hankkeen kehittämistehtävien toteutuksesta ja tuloksista. Lisäksi keskustelussa nousi voimakkaasti esiin koulutuksen ja työelämän yhdistäminen käytännönläheisten ja käyttäjäkeskeisten kehittämistehtävien avulla.

Ideoija ja oivalluttaja Reetta Koski tarjosi seminaariväelle erilaisia menetelmiä innovointiin arjessa ja työssä.

Uudenlaiset innovointitekniikat otettiin yleisössä vastaan hymyssä suin.

Lopuksi lähdettiin uudenlaisen innovoinnin maailmaan, kun kokenut ideoija ja oivalluttaja sekä Ideapakan kehittäjä Reetta Koski (Ideakoski Ky) jakoi seminaarin osallistujille vinkkejä, minkälaisia keinoja ideoinnin tehostamiseen voidaan käyttää. Koski korosti, että suurin yksittäinen syy uuden idean syntyyn on sattuma, jonka lisäksi yleisiä innovoinnin lähtökohtia ovat esimerkiksi henkilökohtainen kiinnostus jotain asiaa kohtaan tai jossain tuotteessa/palvelussa havaittu epäkohta. Seminaarin osallistujat pääsivät kokeilemaan erilaisia innovointitekniikoita ihan käytännössäkin, esimerkiksi Disney-ideointia, sana-assosiaatioita sekä uuden käyttötarkoituksen ideointia tutuille tuotteille.

Seminaarin osallistujille oli tarjolla tuoreita hedelmiä ja lisäksi Elävän Lapin uunituore loppujulkaisu.

Seminaarin teeman mukaisesti myös palautteen keräämisessä käytettiin innovatiivisia menetelmiä.

Innovaatioseminaarin yhteydessä esiteltiin myös Elävä Lappi -hankkeen loppujulkaisu Tee-se-itse-YHDESSÄ – Käyttäjälähtöisyydellä ja Living Lab -toiminnalla kohti Elävää Lappia (toim. Minttu Merivirta). Julkaisu toimii matkaoppaana Living Lab -toiminnan toteutukseen ja sisältää Elävä Lappi -hankkeen toimijoiden kokemuksia ja arviointia hankkeen tulosten saavuttamisesta. Julkaisussa esitellään hankkeen ja käyttäjälähtöisen Living Lab -toiminnan lähtökohtia sekä kaksi hankkeessa toteutettua pilottia, Rajalla Living Lab ja Ounasvaara Living Lab. Tämän lisäksi käsitellään hankkeessa luotua Living Lab -toimintamallia, pohditaan yhteiskehittämisen mahdollisuuksia verkon kautta, jaetaan kokemuksia sosiaalisen median työkalujen hyödyntämisestä sekä kokeilluista sitouttamis- ja palkitsemismenetelmistä. Lopuksi vielä esitellään Elävä Lappi -hankkeen puitteissa toteutettuja kehittämistehtäviä sekä tehdään katsaus Living Lab -toiminnan tulevaisuuteen.

Elävä Lappi -hankkeen toimijat toivottavat kaikille yhteiskehittämisestä ja Living Lab -toiminnasta kiinnostuneille oikein antoisia lukuhetkiä teoksemme parissa!

Lisää seminaarin tunnelmia Facebook-sivun valokuva-albumissa.

Reetta Koski Yle Perämeren haastattelussa seminaarin yhteydessä.

Laureassa pidetyssä Service and Innovation seminaarissakin pohdittiin Elävä Lappi-kehittämistä ja osallistumista.  Workshopin alusti professori Satu Miettinen Lapin yliopistosta. Linkissä on Sadun kooste ja ajatuksia.

http://www.servicedesignthinking.com/2013/03/5th-service-innovation-and-design.html

Tervetuloa mukaan Elävä Lappi –hankkeen järjestämään seminaariin, jonka aiheena on käyttäjälähtöiset liiketoimintapalvelut. Seminaari järjestetään Torniossa, VPK:n talolla (Itäranta 6) tiistaina 7.5. klo 9.30-14.00.

Seminaari on Elävän Lapin loppuseminaari, joka kokoaa yhteen hankkeen tuloksia sekä tarjoaa hedelmäisten aamupirtelöiden lisäksi näkökulmia ostos-, liikunta- ja luontomatkailun käyttäjälähtöisten liiketoimintapalveluiden kehittämiseen. Keynote-puhujina seminaarissa ovat Jyrki Vanamo, huiman suosion saaneen Ravintolapäivän teknologiajohtaja sekä Reetta Koski, ideoija ja oivalluttaja Ideakoski yrityksestä. Lisäksi Reetta vetää seminaarissa Talkshow-osion, jossa Living Lab –toiminnan aktiiviset osapuolet – mahdollistaja, hyödyntäjä, kehittäjä ja opiskelijat – pääsevät ääneen.

Seminaariin ilmoittautuminen avautuu piakkoin. Lisätietoa ilmoittautumisesta ja seminaarista päivitetään Elävän Lapin Facebook-sivulle.

Kun Living Lab -toimintaa esittelee korkeakoulujen väelle, kuulee kerta toisensa jälkeen samoja vastalauseita: juu tätähän me tehdään jo nyt ja meillä on tehty tätä jo kauan aikaa. Kun toimintaa määritellään neljän perusperiaatteen kautta, niin äkkiseltään homma kuulostaa varsin tutulta. Kuunnellaan käyttäjiä (no siis asiakkaita), tehdään yhteistyötä yritysten ja yhdistysten kanssa (koko ajan), opiskelijat toteuttaa aitoja toimeksiantoja ja vieläpä aidoissa elämisen ympäristöissä. Suunta on varmasti jo oikea, mutta pienellä tarkastelulla huomaa eroja nykyisessä tilanteessa ja Living Lab -tyyppisessä toiminnassa. 

Sekä korkeakoulujen TKI-toiminta (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta) että Living Lab -toiminta perustuvat toki yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Korkeakoulut henkilökunnan ja opiskelijoiden voimin toteuttavat yrityksia ja yhdistyksiä palvelevia toimeksiantoja erilaisina projekteina. Tyypillisesti opiskelijat tuottavat tuote- ja palveluratkaisuja yrityksille, kun taas Living Lab -toiminnassa asiantuntijuutta tulisi soveltaa enemmän käyttäjien tarpeiden tulkintaan ja tarjota käyttäjille työkaluja kehittää tuotteita ja palveluita. Substanssiosaamisen sijaan korostuu asiantuntijuus vuorovaikutuksen luomiseen.

Käyttäjälähtöisyys herättää myös ”tätähän me tehdään” -tunteita. Monilla aloilla on helppo ajatella, että kun toimitaan tiivisti käyttäjien ja asiakkaiden lähellä, toimitaan ihmisläheisesti ja sitä kautta myös käyttäjälähtöisesti. Palvelualoilla käyttäjät ovat aina läsnä ja antavat palautetta. Hoitoalalla asiakkaat osallistuvat oman hoitonsa suunnitteluun. Ovatko käyttäjät kuitenkaan aidosti mukana palveluprosessien kehittämisessä? Satunnaisen palautteen antamisen sijaan käyttäjälähtöisessä kehittämisessä ja Living Lab –toiminnassa pyritään tietoiseen ja systemaattiseen käyttäjien osallistamiseen. Asiakkaiden aktivointi ei tarkoita heidän aktivoimista oman elämän suhteen vaan osallistumista palveluprosessien kehittämiseen (Toikko 2006).

Kun verkostomaiseen yhteistyöhön ja käyttäjien osallistamiseen lisätään vielä pyrkimys tosielämän ympäristöön, puhutaan jo aivan erilaisesta kehittämistyöstä. Luokkahuone ja labrat ovat toki myös aitoja elämisen ympäristöjä joillekkin, mutta tässä tapauksessa tosielämän ympäristöllä tarkoitetaan kehitteillä olevien tuotteiden ja palveluiden aitoja käyttöympäristöjä ja -tilanteita. Viedään siis kehittäminen sinne, missä aidot käyttäjät käyttävät tuotteita ja palveluita. Sovelletaan asiantuntijoiden osaamista käyttäjien kokemusperäisen tiedon hyödyntämiseen ja tuotetaan yhteistyön ja yhteiskehittämisen kautta uusia ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Rajalla Living Labin kehittäjä Marjo Jussila

Rajalla Living Labin toimintaa käynnisteltäessä vuonna 2010 käytiin koordinaattoreiden kesken paljon keskustelua siitä, kenelle Living Lab -toiminta on suunnattu ja kenelle Living Lab -toiminnasta puhutaan. Yhteiskehittämiseen perustuvassa Living Lab -toiminnassa on mukana eri toimijoita, joilta kaikilta vaaditaan hieman erilaista panosta ja osaamista – ja siksi myös viesti on kaikille hieman erilainen.

Selvää oli, että Living Lab -toiminnan toteuttamisen kannalta tärkeintä on myydä käyttäjälähtöisen kehittämisen edut ja hyödyt toimeksiantajille. Kun mukana oleva yritys, yhdistys tai muu organisaatio ymmärtää käyttäjälähtöisyyden tavoitteet ja yhteyden oman toiminnan kehittämiseen, he osaavat arvostaa käyttäjien osallistamista ja ennen pitkää myös ehkä vaatia sitä.

Kehittämistehtävien toteuttamiseen tarvitaan aina opiskelijoita ja henkilökuntaa tekemään tutkimuksia ja vetämään työpajoja. Jotta tällaisia tilaisuuksia ja projekteja voi toteuttaa täytyy opiskelijoiden ja henkilökunnan luonnollisesti ymmärtää Living Lab -toimintamallin periaatteet – mitä tavoitellaan, mitä menetelmiä voidaan soveltaa ja miten käyttäjien tarpeet saadaan parhaiten esille.

Pohdintaa herätti kuitenkin seuraava kysymys: Onko loppukäyttäjän tarpeen tuntea tutkimuksen ja kehittämistoiminnan taustalla olevaa konseptia? Edellyttääkö osallistuminen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ymmärtämistä? Lähes yksimielisesti päädyttiin siihen, että tavallisille ihmisille, palveluiden käyttäjille ja toimeksiantajayritysten asiakkaille, ei viestitä Living Lab -kärki edellä.  Konseptin ymmärtäminen ei ole tarpeen ja Living Lab -toiminnasta puhuminen voisi pelottaa ja nostaa osallistumisen kynnyksen turhan korkeaksi.

Kauppakeskuksen asiakkaita ideoimassa palveluita opiskelijoiden opastamana.

Käytännön kokemuksen kautta eri kehittämistehtäviä toteutettaessa on opittu, että loppukäyttäjille, niille tavallisille torniolaisille Mateille ja Maijoille, tärkeintä on kertoa mahdollisuudesta osallistua kulloinkin meneillään olevaan kehittämistehtävään. Olipa kehittämisen kohteena Rajalla Kauppakeskuksen palvelut, rajalle sijoittuva Victorian tori tai uusi kesätapahtuma, viesti on ollut ”haluamme mukaan käyttäjien mielipiteen, tule mukaan tuomaan oma näkemyksesi aiheeseen”. Toki on avoimesti kerrottu, mitä kehitetään, kenelle ideoita kerätään ja kuka niitä mahdollisesti hyödyntää ja vie eteenpäin.

Omia kokemuksia miettiessäni voin todeta, ettei minua useinkaan kiinnosta, millä menetelmällä joku palautekysely on rakennettu tai miten sen vastauksia käytetään. Joskus toki ammattimielessä pohtii näitäkin, mutta tyypillisesti annan oman panokseni vastaamalla pyydettyihin asioihin ja toivomalla, että joku ehkä hyötyy siitä.

Mitä sinun mielestäsi loppukäyttäjän tarvitsee tietää Living Lab -toiminnasta?

Marjo Jussila, Rajalla Living Labin kehittäjämuotoilija