Terveisiä Kazakstanista!

Nimeni on Tuomas Kinnunen. Valmistuin tradenomiksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun talouden ja hallinnon koulutusohjelmasta vuonna 2001 ja opiskelen parhaillaan ylempää AMK-tutkintoa englanninkielisessä International Business Management tutkinto-ohjelmassa, josta tarkoitukseni on valmistua vuoden 2012 kuluessa. Jo tradenomiopintojeni aikana valitsin hieman poikeavan suuntauksen opintoihini sisällyttämällä tutkintooni Venäjän kauppaan, Venäjän kulttuuriin ja venäjänkieleen liittyviä opintokokonaisuuksia.  Ammattikorkeakoulun tutkinto-ohjelman tarjoamaa opintokokonaisuutta täydensin osallistumalla ammattikorkeakoulujen valtakunnallisen Venäjä-verkoston tarjoamille kursseille sekä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun järjestämään Venäjä osaamisen opintokokonaisuuteen.  Venäjänkielen opiskelun aloittamisen tärkeänä innoittajana toimi ammattikorkeakoulun vieraidenkielten lehtori Eeva-Kaarina Kari, jonka suostuttelun kautta osallistuin keväällä 1998 venäjänkielen alkeiskurssille. Jo kahden viikon venäjänkielen opiskelun jälkeen löysin itseni ensimmäisestä opiskelijavaihdosta Murmanskista. Ennen Murmanskiin lähtöä kaverit ja tuttavat varoittelivat Murmanskin harmaasta ja ankeasta ilmapiiristä, jonka pohjalta ennakko-odotukseni Murmanskin suhteen olivat hieman varautuneet. Positiiviset kokemukset kielivaihdosta rohkaisivat minua kuitenkin jatkamaan kieltenopiskelua entistäkin innokkaammin ja suoritinkin opintojeni aikana kaikki ammattikorkeakoulun tarjoamat venäjänkielenkurssit.

Seuraavan kesän vietin työharjoittelussa Pietarissa  liikeenjohdon neuvontaa ja markkinointia harjoittavan suomalaisen  yrityksen palveluksessa. Työharjoittelujakso Pietarissa oli yksi opintojeni kohokohdista, joka vahvisti ammatillista näkemystäni siitä mitä halusin tulevaisuudessa tehdä työkseni. Työharjoitteluni Pietarissa opetti minulle ennen kaikkea paikallista toimintakulttuuria ja auttoi tutustumaan Venäjän kaupan parissa toimiviin ihmisiin. Harjoitteluni aikana sain hyödyntää jo oppimiani taitoja avustamalla markkinointitutkimusten laatimisessa, tiedonhankinnassa ja suomalaisten asiakasyritysten liikekäyntien järjestämisessä Pietarissa.  Lisäksi harjoitteluni tarjosi erinomaisen mahdollisuuden venäjänkielen taitoni kehittämiseen jokapäiväisessä toimintaympäristössä.  Harjoitteluni päätyttyä palasin syksyllä lukuvuodeksi takaisin Suomeen jatkamaan opintojani, mutta jo seuraavana kesänä palasin uudelleen Venäjälle. Tällä kertaa osoitteenani oli Moskova, jossa työskentelin Suomen Moskovan suurlähetystön palveluksessa viisumivirkailijana lähes vuoden. Moskovasta palasin vielä puoleksi vuodeksi takaisin Kemiin päättämään opintoni. Valmistumiseni jälkeen työskentelin muutaman kuukauden Moskovassa suurlähetystön palveluksessa sekä puoli vuotta Murmanskin konsulaatin palveluksessa, jonka jälkeen minulle tarjottiin pysyvää valtion virkaa Suomen ulkoasiainministeriöstä.

Työurani ulkoasianministeriön palveluksessa on tarjonnut vaihtelevia ja mielenkiintoisia työtehtäviä, joiden vuoksi olen jo kymmenen vuotta asunut ulkomailla.  Ensimmäinen ulkomaankomennukseni vei minut takaisin Moskovaan vuosiksi 2002-2005, jossa työskentelin aluksi viisumivirkailijana ja sittemmin taloushallintovirkamiehenä. Moskovan komennuksen jälkeen siirryin varakonsuliksi Kiinaan Suomen Shanghain pääkonsulaatin palvelukseen vuosiksi 2005-2007. Komennukseni Shanghaihin oli mieleenpainuva kokemus, joka viiden Venäjällä vietyn vuoden jälkeen tarjosi näköalapaikan tarkastella suomalaisten yritysten kasvavaa kiinnostusta Kiinan markkinoita kohtaan. Kiinan komennuksen jälkeen palasin takaisin venäjänkieliselle alueelle ja palvelin vuosina 2007-2009 Ukrainassa Suomen Kiovan suurlähetystön palveluksessa vastaten suurlähetystön hallinnollisista asioista. Vuoden 2009 marraskuussa sain komennuksen nykyiseen tehtävääni suurlähettilään sijaiseksi Keski-Aasian Kazakstaniin, jonka pääkaupunkiin Astanaan avattiin Suomen uusin suurlähetystö.

Nykyinen työtehtäväni Kazakstanissa on ollut tähän mennessä urani mielenkiintoisin työtehtävä. Suurlähettilään sijaisena olen edustanut Suomea Kazakstanissa useissa eri yhteyksissä. Kazakstanissa työtehtäväni ovat erityisesti komennukseni alkuvaiheessa liittyneet Suomen uusimman suurlähetystön perustamistoimiin ja siihen, että kaikki suurlähetystön tarjoamat normaalit palvelut on saatettu toimintaan. Eräs merkittävimmistä vastuualueistani Kazakstanissa on ollut toimiminen vienninedistämisen sekä kauppa- ja talouspoliittisena vastuuvirkamiehenä. Tässä tehtävässä olen tukenut suomalaisten yritysten vienninedistämis- ja kansainvälistymispyrkimyksiä sekä avustanut suomalaisfirmoja heidän Kazakstanin markkinoilla kohtaamissaan kaupanesteasioissa. Tämän lisäksi vastuulleni on kuulunut myös Kazakstanin ja Kirgisian taloudellisen ja poliittisen kehityksen seuranta, arviointi ja säännöllinen raportointi tilanteesta. Sujuva venäjänkielen taitoni on auttanut työtehtävieni menestyksellisessä hoidossa Venäjällä, Ukrainassa ja Kazakstanissa.

Omiin kokemuksiini viitaten voin todeta, että Venäjän kauppaan ja venäjänkieleen liittyvät opintoni Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa eivät ole menneet hukkaan vaan ne ovat tarjonneet erinomaiset lähtökohdat työelämään ja mahdollistaneet mielekkään työuran sekä työkokemuksen myötä kehittymisen Venäjän ja Keski-Aasian asiantuntijaksi. Tältä pohjin haluankin kannustaa nykyisiä opiskelijoita ennakkoluulottomasti ja rohkeasti opintojensa aikana kehittämään itselleen ”työkaluja” tulevaa työuraansa varten ja aktiivisesti verkostoimaan oman alansa toimijoiden kanssa.

Tuomas Kinnunen

Tallennettu kategorioihin KTAMK | Kommentit poissa käytöstä

Kouluttautumalla oman alan asiantuntijaksi

Olen 35-vuotias kemiläinen materiaalihallinnon ammattilainen, joka aloitti aktiivisen alumni -toiminnan 2011. Valmistuin tradenomiksi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2007 liiketalouden koulutusohjelmasta. Muuntokoulutus oli suunnattu työssäkäyville aikuisille ja valmistuin suunnitellussa aikataulussa. Tällä hetkellä opiskelen samassa oppilaitoksessa ylempää tradenomi- ammattikorkeakoulututkintoa englanniksi ja tarkoitus on valmistua tästäkin koulutusohjelmasta ajallaan (kolmen vuoden sisällä).

Työskentelen tällä hetkellä hankintavastaavana leikkikenttäkokonaisuuksia valmistavassa Lappset Group Ltd:ssä Rovaniemellä.  Työni koostuu useista erilaisista materiaalihallinnon tehtävistä, sisältäen erilaisten kustannusvertailujen tekemistä, budjetointia sekä kustannusseurantaa. Kaiken toiminnan tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kustannustehokkaan toimittajan löytäminen ja sopimuksen muodostaminen. Hankintavastuualueet on määritelty sekä maantieteellisesti että materiaaliperusteisesti; omani koostuu pääasiallisesti kotimaisista metallialan toimijoista.

Työurani alkoi vuonna 2000, jolloin aloitin ostajana Kemijärvellä Salcomp:lla. Salcomp valmisti tuolloin Kemijärvellä ja Salossa matkapuhelimien latureita suurissa vuosimäärissä mm. Nokialle. Opiskelin samanaikaisesti ulkomaankaupan merkonomin tutkintoa, jonka suoritin vuodessa aiempien opintojeni johdosta. Elektroniikka-alalle siirtyminen ei tuolloin ollut harkittu teko, vaan sattumalta huomasin lehdestä työpaikkahakemuksen, johon päätin hakea, vaikkakin olin tuolloin täysipäiväinen opiskelija. Näin tapahtui uuden vuosituhannen alussa siirtymiseni päätoimisesti työssäkäyväksi, opiskelun jatkuessa sivutoimisena harrastuksena työnteon ohessa. Salcompin Kemijärven tehtaan sulkemispäätöksen vuoksi siirryin 2003 loppuvuodesta Selmic:n palvelukseen Kemiin, jossa toimin erilaisissa materiaalihallinnon tehtävissä (sekä hankinnassa että ostossa) Kemin lisäksi Oulussa, kunnes siirryin 2008 Lappset:n palvelukseen Rovaniemelle.

Vuosien saatossa hankitun koulutuksen kautta itsevarmuus itsenäisiin työtehtäviin ja päätöksentekoon on lisääntynyt. Lisäksi yhteistyökumppaneiden (sekä sisäisten että ulkoisten) arvostus minua kohtaan on myös osittain kohonnut. Tulosvaikutusta (kohonnut tulotaso) on suoraan hankalaa osoittaa (samanaikaisesti mukana on myös muita muuttuvia tekijöitä, mm. toimialan vaihto, maailmantalouden tilanne jne), mutta jatkuva kouluttautuminen, ja siten itsensä kehittäminen on avannut minulle uusia mahdollisuuksia hakeutua haastavampiin ja siten myös mahdollisesti taloudellisesti arvostetumpiin tehtäviin. Valitettavasti myös Suomessa teollisuudessa asiantuntijatehtävissä toimiessa, naisena joutuu toisinaan todistelemaan osaamistaan toista sukupuolta enemmän. Toistaiseksi en ole ollut työurani aikana työttömänä koskaan, vaikka olen jo läpikäynyt useammat yt- neuvottelut hyvinkin rajuine vähennyksineen eri työnantajien palveluksessa. Uskon tämän hyvän työllistymiseni pitkälti johtuvan aktiivisuudestani kehittää ja kouluttaa itseäni.

Mirja Jurmu

Tallennettu kategorioihin KTAMK | Kommentit poissa käytöstä

Kansainvälisiä uusia näkemyksiä opiskelemalla

Valmistuin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kolmen ja puolen vuoden kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin linjalta vuoden 2011 lopulla. Opinnoissani keskityin yrityksen kansainvälistymiseen liittyviin opintoihin ja sainkin monipuolisen ja vahvan osaamispohjan toimia erilaisissa kansainvälisen kaupan alan tehtävissä. Opintoihin sisältyi teoriaa, käytännön projekteja ja työharjoittelua. Minulla oli myös mahdollisuus opiskella Shanghain yliopistossa opiskelijavaihdossa ja muutama opintojakso englanninkielisen Business Management ryhmämme mukana.

Opintojen aikana on mahdollista hakeutua ulkomaille suorittamaan työharjoittelua. Työharjoitteluun kannattaa hakeutua kauemmaskin, sillä ulkomaan työharjoittelu auttaa näkemään asioita uusista näkökulmista. Ulkomaan vaihto on opiskelijalle kasvattava kokemus sekä henkisesti että ammatillisesti.

Koska Kemistä ei löytynyt kesätöitä, hain CIMOn kautta ulkomaantyöharjoitteluun. Käytyäni läpi kaksi puhelinhaastattelua suoraan Kiinaan ja tultuani valituksi, saatoin hakea viisumia kolmeksi kuukaudeksi Kiinan Pekingiin. Työharjoitteluni Le Amor Senior Living nimisessä vanhusten yksityisessä luksusluokan palvelutalossa alkoi kesäkuussa 2009. Toimin yrityksessä markkinointiassistenttina. Kiinassa ei tunneta työharjoittelija käsitettä, vaan harjoittelijaksi tulevan täytyy hallita työnsä ja pystyä työskentelemään täysipainoisesti. Oma työni oli hyvin itsenäistä ja raportoin työn edistymisestä suoraan yrityksen varapresidentille. Lisäksi esittelin työni edistymistä presidentille ja johtoryhmälle. Erityisen mielenkiintoista monipuolisessa työssäni oli tavata ulkomaisia sijoittajaryhmiä ja esitellä heille yritystä. Myös yllättäviä tilanteita saattaa sattua kohdalle työharjoittelun aikana. Itse päädyin mukaan kiinalaiseen TV elokuvaan, urani kiinalaisen elokuvan näyttelijänä sai alkunsa siis tuona kesänä.

Ajatus opinnäytetyöni aiheesta syntyi tuon työharjoittelun aikana. Koska Le Amor Senior Living palvelutalon omistajat olivat heti yrityksen perustamisen alkuvaiheessa halukkaita luomaan yritysketjustaan brändin, aloin pohtia asiaa myös suomalaisten vastaavien yritysten kannalta. Minulla heräsi mielenkiinto selvittää asiaa miten Suomessa yksityisen sektorin vanhusten palvelutaloja ja niiden palveluita markkinoidaan ja brändätään.

Vanhusväestön määrän jatkuva lisääntyminen sekä Kiinassa että Suomessa ja jopa koko maailmassa, luo tarvetta tämän ikäryhmän tarpeisiin suunnatun yritystoiminnan kasvulle ja kehittämiselle. Opinnäytetyössäni tutkin yksityisen sektorin vanhusten palvelutaloyritysten brändin rakentamista ja sen merkittävyyttä yrityksille. Tutkimustyö tehtiin vertailemalla kiinalaisen ja suomalaisen vanhusten palvelutaloyrityksen brändin rakentamismenetelmiä ja näkemyksiä sen merkittävyydestä. Tutkimus yhdistää liiketaloudellisesti ajankohtaista yritysten brändiin liittyvää tietoa hoivapalveluihin ja yksityisellä sektorilla toimiviin ikäihmisille asumis- ja hoivapalveluja tuottaviin yrityksiin.

Tällä hetkellä toimin sijaisopettajana ammattikorkeakoulussamme ja etsin työtä sekä Suomesta että Kiinasta.

Petri Kittilä
Kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin tradenomi

Tallennettu kategorioihin KTAMK | Kommentit poissa käytöstä

Mietteitä koulutuksen jälkeen

Valmistuin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta 2009, kuvataiteilijan koulutusohjelmasta.
Hain koulutukseen aikuisena, unelma-ammattiini. Tässä vaiheessa ei vielä tajunnut, että aika on ajanut ohitseni ja työllistymismahdollisuudet olivat olemattomat. Yhtenä syynä koen työllistymiseni vaikeuteen ikäni ja toisena alan mitättömän pienet työllistymismahdollisuudet yleensäkin.

Olin jo ehtinyt kouluttautua leipuriksi, kampaajaksi ja mikrotukihenkilöksi. Onnistuin aina valmistumaan juuri laman kynnyksellä ja kampaajan työni on ainoa, johon pääsin suoraan valmistuttuani. Sitä tulikin rullailtua 5 vuotta, kunnes ranteeni sanoutuivat irti sopimuksestaan. Muutaman rannekanavan aukaisuleikkauksen jälkeen jätin sakset, kammat ja rullat ja aloin kotiäidiksi. Lapsi kuitenkin kasvoi ja hakeuduin mikrotukihenkilön koulutukseen. Ammattitutkinto tulikin  suoritettua, mutta opiskelun ohessa olin rantautunut museotyöntekijäksi ja sitä jatkoin liki 10v.

Tässä vaiheessa lapsi olikin jo tullut täysi-ikäiseksi ja muutti pois kotoa. Silloin olin jo saanut tarpeekseni tietokannan täytöstä museolla ja päätin hankkia uuden ammatin, tällä kertaa viimeiseeni, luulin.

Tällä hetkellä työskentelen Pohjoisen Disainerit osuuskunnassa. Teen myyntityötä, kehystelen tauluja ja teen grafiikkaa. Opiskelun jälkeen otin vuoden pestin Tornion Kuvataideseurassa, näyttelysihteerinä. Mutta koska tiesin, että määräaikaisen työsuhteen jälkeen ei jatkoa ollut luvassa, oli pakko keksiä itselleen työpaikka. Lukuisten palautuneiden työpaikkahakemusten opettamana tajusin, että Torniossa viisikymppisenä, osuuskunta olisi ainoa mahdollisuus. Vaihtoehtona olisi ollut roikkua työllistämistöissä, hamaan eläkäikään asti.

Niinpä löimme viisaat päämme yhteen ja osuuskunnan kolmesta aktiivista jäsenestä kaksi onki kuvataiteilijaa ja yksi arkkitehti, joka harrastaa kuvataiteita, tottakai. Myymälässämme on omia tuotteitamme ja välistysmyynnissä, niin yksityisiltä tekijöiltä, kuin ammatikseen kauniiden asioiden ja esineiden valmistajien tuotteita. Paikallisuus on pääasia, mutta yllätykseksemme, ei kaikkien mukavien asioiden tekijöitä löydy täältä. Siksipä skaala on laajentunut etelää myöten

Koulutus on tukenut uraani, koska tarvitsen tietokonetta päivittäin. Kuvankäsittely ja julkaisuohjelmat ovat kovassa käytössä. Koulukseen hakeutuessani kuvittelin saavani perinteistä maalaus/piirtämisen opetusta enemmän. Siksipä teinki opinnäytetyöni muotokuvamaalaussarjasta, jossa oli sukuni naisia, alkaen isoisoäidistäni ja päätyen tyttäreni muotokuvaan. Harmillisen vähäksi perusopetus perinteisellä puolella kuitenkin jäi. Krittiikinä koulutusohjelmasta sanoisin, että vaikka sieltä sai paljon eväitä tulevaisuuteen, niin kokonaisuutena opetus oli pirstoutunutta. Opetusohjelmaan on ympätty liian paljon eri tietokoneohjelmia ja ohjelmien opettelu jäi pintaraapaisuksi. Kuvankäsittelyä oli paljon ja niillä taidoilla onkin ollut eniten käyttöä.

Minulta kysyttiin pääsykokeissa, että pystyisinkö ikäni takia ottamaan opetusta vastaan itseäni nuoremmiltaopettajilta? Koin ettei se minulle tulisi olemaan ongelmallista. Toisinaan kuitenkin tuntui, että ongelma ilmeni toisinpäin. Nuoremmilla opettajilla oli vaikeuksia asenteissaan. Mielestäni koin ikärasismia sieltä päin, luokkakavereiden kanssa tätä ei ilmennyt, ainakaan edessäpäin. Selän takana saattoivat naureskella, mutta mitäpä siitä, se kuuluu siihen ikävaiheeseen.

Tämänhetkisille opiskelijoille sanoisin terveisinä, että tarttukkaa tilaisuuksiin, joissa saatte tehdä harjoitustöitä. Vain tekemällä oppii ja vaikka teoriakin on tärkeää, se tekeminen on tärkeämpää. Hakekaa harjoittelupaikkanne siltä paikkakunnalta, johon aiotte asettua asumaan. Yleensä ihmiset lopulta rantautuvat kotipaikkakunnalleen, tai ainakin sen lähellä oleviin kaupunkeihin. Harjoittelupaikassa luotte itsellenne verkostoja ja sitä kautta syntyneiden kontektienne kautta kenties löydätte töitäkin. Mutta jos harjoittelette täällä, tänne jäävät kontaktinnekin.
Ja oma-aloitteellisuus on ominaisuus, jota kannataisi kehittää jo opiskellessa. Taistelu työmarkkinoilla on niin kova, että se tulee olemaan valttikortti. Kun pääsette vaikka harjoittelmaan alanne työpaikkaan, tehkää itsestänne korvaamattomia. Tarttukaa kaikkiin työtehtäviin suurella innolla. Hullu on se työnantaja, joka ei palkkaa ihmistä, joka on monipuolinen ja ahkera. Tähän on pakko luottaa, jos aikoo elämässänsä eteenpäin.

Torniossa joukuussa 2011 Hilkka Keränen Kuva05

Tallennettu kategorioihin Kauppa ja kulttuuri, KTAMK | Avainsanoina | Kommentit poissa käytöstä